Meillä menee jo näin hyvin !

On se vaan niin penteleen viehättävä poitsu, että Almankin sydän on pikkuhiljaa lämmennyt uudelle perheen jäsenelle.

Se on kevät!!!

Tammikuun pakkasissa...

On se noloa, kun on jäänyt niin vähille blogiin kirjoittaminen Alman osalta. Mikään ei kuitenkaan ole muuttunut Alman elämässä, vaikka toinen koira on tullut taloon.  Edelleen treenaan Almaa päivittäin  ja nyt tehdään etupäässä sitä mielentilaa tottisteluun. Olen pelkästään pitänyt Almaa lelupalkkauksella ja ohessa oleva video näyttää, kuinka mennään läpi koko treeni pelkkien pallojen avulla ja tyttö jopa on hyvässä vireessä alusta loppuun.  Alma syttyi  saaliille ja taistelulle hyvin hitaasti ja myöhään, joten tätä päivää en ikinä olisi uskonut näkeväni. Hartiavoimin ja periksiantamattomasti ole tehnyt töitä leikin voimistamiseksi ja nyt työni palkitaan...tuntuu muuten aika kivalta ja suosittelen muillekkin vastaaville koirien omistajille pitkää pinnaa kaikkeen koirien kanssa tekemiseen.

 Liikkeistä seuraaminen alkoi alkusyksystä olemaan kauhean näköistä eli tyttö edisti puoli metriä. Nyt ollaan siihen paneuduttu oikein kunnolla ja olen lähtenyt korjaamaan liikettä "pallo-seuraamisella".  Käännökkset eivät ole koskaan olleet hyviä, ja niimpä annamme ne olla sellaisia kuin ne nyt ovat, sillä suuret korjausyritykset käännöksiin saattavat Alman tapauksessa luoda varjonsa muuhun seuraamiseen. Jäävät ovat kivoja, mutta aina voisi Alma ne nopeamminkin tehdä. Nouto ok ja eteenmenokin ok eli niihin sitä ylläpitävää treeniä vaan. 

Alman tottis tammikussa 2012

Ohessa siis video tämän päivän kotikenttätottistelusta.

Linkki videoon

hakutreenit marraskuussa

Alma on terve!

Paraneminen tapahtui itsestään, viiden päivän levon ja särkylääkkeen voimin. Nyt Alma on täysin palautunut, ja käyttäytyy normaalisti. Kenties huonoon vointiin oli syynä lihasperäinen kipu, sitä emme koskaan voi tietää, pääasia on kuitenkin, että nyt tyttö on terve! 

Mikä Alma tyttöstä vaivaa???

Alma on ollut viime maanantai-tiistai välisen yön jälkeen hyvin vaisu. Maanantaina illalla tehtiin vielä 800 metrin jälki ja tyttö nosteli iloisesti kaikki kuusi keppiä. Yht`äkkiä seuraavana päivänä oli vain haluton liikkumaan ja väsynyt.  Joi ehkä vähän normaalia enemmän.  Ruoka on maistunut ja syö luut normaaliin tapaan, eikä oksentelua/ripulia ole ollut, eikä myöskään varsinaista ontumista.  Mutta on vaan kipeän oloinen, eikä laisinkaan normaali Alma.

Tiistaina, heti todettuani Alman tilan, sain lääkäriajan Palokkaan, Keski-Suomen Eläinklinikalle.  Osan tutkimuksesta eläinlääkäri Katja Rajalin teki koiran ollessa hereillä, ja osa tehtiin nukutettuna. Alma jännittää ja inhoaa vieraan ihmisen koskettelua, joten lihakset olivat jännittyneet tiukat kun niitä tutkittiin ja niipä oli melko mahdotonta arvioida niiden tilanne, vaikkakin kyllä tunnustelemalla todettiin kaulan ja niskan alueen lihakset erityisen tiukiksi ja jännittyneiksi. Vatsan puolella ei selvästi aristanut tunnustelemista. Sydän oli normaali (ei sivuääniä), syke melko korkea (140/min).  Rauhoituksessa suu ja nielu tarkastettiin; kurkunpäässä hieman punoitusta, muuten ei mitään erityistä.  Almasta otettiin myös verinäytteet, ja niissä ei ollut mitään epänormaalia (tulehdusarvot, punasoluarvot, munuais-ja maksaarvot, elektrolyytit, sokeri ja proteiinit).

Rauhoituksessa otettiin myös rötgenkuvia; kaularanka, rinta -ja vatsaontelo.

Alma sai jokatapauksessa reilusti nesteytystä suonen sisäisesti, sekä tulehduskipulääkepistoksen.  Oireiden syytä ei löydetty, epäilty kuitenkin lihasperäistä kipua kaularangan alueella.  Nyt kivun alkamisesta on kulunut  viisi päivää ja   neljä päivää on menty pelkän tulehduskipulääkkeen voimin. Eilen  olin antamatta lääkettä puoli päivää, jotta pystyin näkemään missä mennään. Jouduin toteamaan, että  koira kipeytyi selvästi samaa tahtia kun lääkkeen voima lakkasi eli vielä ollaan tosi kipeenä joten  ensiviikolla joudutaan soittelemaan  aikaa lisätutkimuksiin :(