Mentiin Hanniksen kanssa naapurin heinäpellolle, josta oli rehua ajettu viikko sitten. Maapohja oli kovaa, mutta tuoretta pehmeätä kymmensenttistä heinää kasvoi tasaisena alustana. Sateen jälkeen maa oli märkä. Tein arviolta 300 metrin jäljen Almalle. Tarkoitus oli tehdä sellainen kepinnostatusjälki, lyhyt ja mieleinen. Jälki vanheni parisenkymmentä minuuttia. Aloituksessa näytin jäljen koiralle. Hyvin lähti etenemään ja ensimmäinen kulma oikealle oli heti 20 metrin päässä. Kulman tekii siististi. Kulmia oli jäljelle vielä viisi kappaletta, neljä oikealle ja yksi vasemmalle. Ensimmäisen kulman jälkeen olikin heti keppi, hyvin nosti ja toi minulle. Sitten oli kulma vasemmalle, haeskeli jonkin aikaa, mutta lähti sitten reippaasti etenemään oikeaan suuntaan. Tämän jälkeen oli suoralla seuraava keppi, hyvin nosti ja siitä palkka. Sitten en enään ollutkaan varma miten jälki jatkui, sillä en ollut jälkeä mitenkään merkannut, joten koira sai olla nyt pääosan esittäjänä. Olin myös suunnitellut alunperin huonosti jäljen reitin, joten jälkeni meni hyvin läheltä Pilan namipalajälkeä, joka oltiin jo ajettu. Namipaloista jäi varmasti voimakas hajujälki, jonka koira sitten sieppasi etäämmältä ja poikkesi Pilan jäljelle. Seurasi sitä pienen matkan, ja pissasi päälle. Tämän jälkeen ilman eri käskyä palasi takaisin omalle jäljelle ja jatkoi matkaansa. Välillä luulin että oltiin ihan eksyksissä, mutta aina vain koira nosti seuraavan kepin. Välillä haki isommalta alueelta, mutta palasi sitten aina jäljen päälle. Mitenkään nättiä ei jäljestäminen ollut-mutta ihan sopivaa metsäjäljelle. Onneksi on koira sen verran ahne, että tahtoo löytää niitä keppejä, jotta saapi ruokaa eli sanoisinkio, että keppimotivaatio on kohdallaan. Viimeinen keppi oli merkattu viirillä. Päästin koiran irti ennen sitä, jotten olisi antanut vihjettä . Ihan hyvä ja opettavainen jälki tänään eli annoin koiran tehdä työt, ja itse tulin vain perässä enkä puuttunut mitenkään koiran työskentelyyn. Jäljestäminen kesti noin kahdeksan minuuttia.
keskiviikko 14. heinäkuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti