Hannis teki Almalle noin 700 metrin jäljen, kuudella kepillä. Jälkeä vanhetettiin tunti 50 minuuttia. Jana oli 40 metriä pitkä. Ilta alkoi hämärtyä, mutta onneksi oli valkoinen koira. Sää oli tyyni ja maa kostea, muttei kuitenkaan läpimärkä sateesta.
Alma lähti reippaasti etenemään janalla, sieppasi takajäljen, jolta kutsuin koiran pois. Korjauksen jälkeen koira lähti reippaasti etenemään oikeaan suuntaan, aivan jäljen päällä. Ensimmäinen keppi löytyi 150 metrin kohdalta. Palkkasin koiran kepistä ja käski uudestaan matkaan. Kaksi kulmaa ja yksi tien ylitys, kunnes löytyi seuraava keppi. Tyttö oli innoissaa, mutta huolimaton. Kepit eivät nousseetkaan kaikki, vaan kahden ohi tyttö käveli, joten kuudesta kepistä löytyi vain neljä. Jälki oli haastava ja mielenkiintoinen ja vaikeusastetta oli nostettu sillä että jäljentekijä poikkesi polulle ja meni polkua pitkin jonkin matkaan, kunnes poikkesi takaisin metsään. Sen verran tyttö oli tärppinä, ettei kuiteskaan hukkaa tullut. Teiden ylityksiä oli kaksi ja jäljellä oli noin kahdeksan kulmaa, jotka koira selvitti osin tiiviisti ja osin laajemmaalla kaarella. Jäljen ajaminen kesti noin neljätoista minuuttia. Kiitokset Hannikselle hyvästä jäljestä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti