Tänään koiran mielialojen mukaan

Haukutusta heti kentälle tultaessa. Kivan herkässä tänään haukku ja on irtonaista ja helpon kuuloista. Siitä suoraan seuraamiseen, ZIP ja palkka. Taistelua yhdellä patukalla. Alma vastasi voimakkaasti taisteluun. Välillä irroitus ja ZIP taas palkka. Sitten seuraamista ja yksi pysähdys ja siitä uudestaan seuraamiseen ja ZIP ja palkka. Katsekontakti pysyi hyvin. Sanoinkin Hannikselle, että jotakin hyvää herkässä koirassa on, eli väärästä suoritteesta ei tarvitse montaa kertaa muistuttaa. Palkan jälkeen seuraamiseen, joka olikin aikaisempia pitempi ja sitten ZIP ja palkka. Väliin haukutusta ja palkkana namipala. Hannis oli huomaavinaan, ettei koira kovin innostunut namipalasta, vaikkakin myöhemmin nousi kyllä liiankin hyvin vire namipalasta sisällä. Uudestaan haukutusta ja seuraamista ja kahden patukan leikki. Sitten käsky sivulle. Koira tuli sivulle hitaasti ja istui vinoon. Jouduin korjaamaan kahteen otteeseen kun istui sitten liian eteen. Hannis ehdotti, että seuraavaksi keskittyttäisiin Alman sivulletuloihin; ne ovat hidastuneet sekä usein asennossa on korjailtavaa ja katsekontakti on monesti "sinne päin", eli semmoista tehokuuria sivulletuloon pitäisi alkaa tekemään. Haukutin koiraa, käskin sivulle ja koiran paikka oli taas huono, ei palkkaa ja uudestaan haukutus ja käsky "sivu". Nyt sivulle tulo vähän reippaampi ja paikka oli hyvä, eli siitä palkka. Uudestaan haukutus ja sivu. Hyvin tuli sivulle ja paikka oli hyvä. Olisi pitänyt nopeammin palkata, mutta jostakin syystä annoin palkan vasta viiveen jälkeen. Eli kestoa ei nyt harjoitella, vaan jämptiyttä sivulletuloon, perusasennon paikkaan ja katsekontaktia, eli palkka mahdollisimman nopeasti heti istumisen jälkeen. Tässä harjoitteessa unohdin tyystin merkkaus-sanat :( ei tahdo vanha oppia uusia asioita!
Loppuun kaksi pysähtymista seuraamisesta käsiavusteisesti. Hyvin pysähtyi ja niistä palkkasin koiran taakse lentävällä patukalla ja taasen unohdin merkkaussanat. Sitten kahden patukan leikkiä ja loppuun myös Alma otti Hanniksen kanssa pienen taistelun jonka sitten Alma voitti ja ylpeänä kantoi patukkaa matkan kotiovelle päin.

Iltapäivällä poikkesin Kennelkerhon kentälle kauppareissun ohessa. Paikalla oli myös tuttu treenamassa koiriaan. Minun tarkoitukseni olisi tehdä koiralle kenttää kohtaan hyvä tunnetila useilla lyhyilla vierailuilla viikoittain nyt kevään aikana, talvitauon jälkeen. Hyviä fiiliksiä kentästä ei ole päässyt vielä syntymään Almalle :( kovin paljoa, koska kolmivuotisen yhteiselon aikana, kun olemme sielä käyneet, ovat Alman tassut olleet allergian takia enmmän ja vähemmän tulehtuneet ja luultavammin hiekkakentällä olo on aiheuttanut melkein joka kerta epämiellyttävän kokemuksen koiralle. Siispä tänään intoa puhkuen, ajattelin korvata kaikki huonot koiran tunnetilat erittäin hauskalla leikittämisellä ja kentällä ololla! Mutta kuinkas kävikään, tänään kaikki meni riman alle :(
Kentän pinta oli sulanut lumesta ja esiin oli tullut märkä hiekka kauttaalleen koko alueelle. Alma nosteli heti tassujansa kun autosta hyppäsi alas. Yritin houkutella leikkiin, mutta ei tarttunut ollenkaan patukkaa. Laitoin koira autoon, laskin kymmeneen ja hetken perästä uusi yritys. Innostin koiraa uudestaan kentällä, haukutusta ja siitä namipalkka, jonka jälkeen houkutusta leikkiin. Pikkaisen taisteli, mutta siinä se! Ja varmasti mieliala koiralla, kuten myös minulla oli nollassa, hyvä ettei itku tullut! No, koira autoon ja kotia. Varpaitten välit piti olla kunnossa,. mutta ajattelin silti vielä tarkastaa sen mahdollisuuden, että jos sielä sittenkin onkin taas auennut jokin paikka. Ja empä turhaan tarkistanut asiaa. Oikean etujalan varpaan väli oli auki ja tulehtunut, sellainen aivan tuore tapaus! Eli vahvistin taas Alman huonoa tunnetilaa kentää kohtaa :( Ei ole helppoa ei.

Pihatreenit naapurin kans

Haukutusta ja siitä seuraamiseen ja hyvin pian merkkaussana ZIP ja patukka esiin. Taistelua ja irroituksen jälkeen seuraamiseen ja ZÄP ja palkka. Taistelun ja hetsaamisen jälkeen seuraamiseen ja pysähdys ja edelleen seuraamista hiukan enemmän ja ZIP ja patukka lensi maahan. Samalla otettiin kahden patukan leikki. Leikin lopussa kokeilin voimakkaampaa vastutamista taistelussa ja nyt toimi hyvin. Välillä otin irroituksen ja ZIP patukka uudestaan koiralle.
Seuraamisen jälkeen otettiin liikkeestä seisominen. Haukutusta ja koira käskyllä sivulle. Noin kahdeksan askelta ja käsiavun kanssa koiran pysäytys ja melkein samantien patukkapalkka lensi koiran yli koiran taakse. Tässä liikkeessä unohdin sit kokonaan merkkaus-sanan. :( Tehtiin liike toistamiseen ja ilman apuja. Seuraa -käsky ja viisi askelta seuraamista ja pysähdys -käsky koiralle. Koira pysähtyi, mutta löysästi, joten katsoimme parhaammaksi vielä kerran tehdä pysähdys käsiapujen kanssa. Viimeisessä oli taas napakampi pysähdys ja muistin merkkaus-sanan ja palkkasin lentävällä patukalla koiran taakse.
Loppuun otimme tasamaanoudon. Ennen sitä oli vaikea saada koira irroittamaan patukasta taistelun jälkeen. Jouduin useaan kertaan toistamaan "irti" -käskyä. Silloin tällöin tapahtuu vastaavaa, ja tuntuu, että koiralta loppuu silloin ajatustoiminta ja leuat jäävät vain kiinni. Tällöin Almasta näkee, että se on päättänyt pitää leukansa kiinni, ilman suurempaa viettiä tai iloittelua. Se on semmoista rauhallista pitämistä ja enkä ole siitä kauheesti ruvennut möykkäämään. Ja kun viimein neiti irroitti menimme lähtöpaikalle noutoon. Heitin kapulan ja Hannis heitti sen vieläkin pidemmälle. Koira seurasi Hannista katseellaan ja käskyn jälkeen otti Hanniksesta häiriötä niin, että päätimme toistaa nouson uudestaan, ilman että Hannis heittää kapulaa. Koira perusasentoon sivulle ja heitin kapulan mahdollisimman kauaksi. Käsky "tuo" ja koira eteni nopeasti kapulalle ja otti sen suuhunsa ja lähti tulemaan reipasta vauhtia luokseni. Jossain vaiheessa huusin ZIP ja otin patukan esiin. Koira pudotti kapulan ja tarttu patukkaan :)Loistavaa... sitten hirmuinen kahden patukan leikki ja pois kentältä. Treenien kesto yksitoista minuuttia.

Tottispäivä Keuruulla

Kouluttajana Niina Paloposki, Atibox FH MM 2010 joukkueen hyväksi, tottispäivä Keuruulla 6.3.2010. Mukana 11 koirakkoa, joista yhdeksän bokseria ja kaksi muun rotuista, dogo ja holsku.

1. osuus minun ja Alman tottiksesta

Aluksi haukutus ja siitä lyhyt seuraaminen. Patukkapalkka ja lyhyt leikki, josta irroitus ja uudestaan patukalle ja taistelu. Huomasin heti, että koira ei oikein käynnistynyt. Uudestaan seuraamiseen ja siitä patukka palkka. Taistelun yritystä ja ei millään kunnon otetta patukasta. Irroitus patukasta ja lyhyt seuraaminen. Hyvänen aika, leikittämistä saalilla ja taistelua ollaan jo hyvän aikaa kotona tehty onnistuneesti! Tässä vaiheessa meni jo ohjaajalta "vapaat" ja "hyvät " sekaisin. Minä sanoin vapaa vasta silloin kuin koira oli jo menossa palkalle ja hyvää toistelin miten sattuu. Nyt otin väliin haukutuksen. Mietin koko ajan, että kunhan ei hiekkaa menisi patukoihin. Olin myös ylivarovainen leikissä tämän takia. Sitten otin remmin pois, kun palkkasin kahden patukan leikillä, ajattelin sen nostavan koiran hyvään taisteluun. Alma taisteli tämän jälkeen vähän paremmin, mutta loppujen lopuksi en saanut kunnon otetta koirastani koko seitsemän minuutin aikana. Koko tottistelu oli mielestäni surkea esitys ohjaajalta, ja se myös heijastui voimakkaasti koiran työskentelyyn.

Seuraamispätkän jälkeen tehtiin eteenmeno suorapalkalla. Eteenmenon valmistelevan osuuden jouduin ottamaan kahteen kertaan kuten myös eteenmenokäskyn.

2. osuus minun ja Alman tottiksesta

Haukutin aluksi ja heti tuntui koira paremmalta kuin ensimmäisellä kerralla, mutta patukkaan ei taaskaan tarttunut kunnolla. Lyhyt seuraaminen ja uudestaan yritys taistelulle. Toisen seuraamisen jälkeen haukutusta ja jälleen seuraamiseen, jonka yhteydessä otin myös pysähdyksen. Pysähdyksestä palkka. Näitä toistin kolmasti ja katsekontakti pysyi. Viimeisen pysähdyksen jälkeen palkkasin taistelulla. Nyt tarttui jo hiukan paremmin patukkaan, mutta varmuuden vuoksi ennen seuraavaa seuraamista haukutin. Nyt otettiin seuraamisen yhteydessä muutama täyskäännös, kulmia oikealle ja vasemmalle, että tempomuutoksia. Tämän jälkeen palkkauksessa pääsin jo kunnon taisteluun. Kouluttajan ehdotuksesta koiran aktiivisuuden lisäämiseksi kokeiltiin myös niin sanottuja "sudenkuoppia". Eli kun lähdin seuraavaksi seuruuttamaan pitkää suoraa, niin minun piti välillä ottaa askel yht`äkkiä sivuun oikealle ja jatkaa taas siitä suoran tekemistä. Koira piti hyvin kontaktin näissä sivuaskeleissakin, mutta toisaalta minun sivuun asuminen oli sivuun kävelemistä, eli minun tulisi kuivaharjoittelulla tehdä nopeat ja terävemmät sivuun astumiset varmemmaksi, jotta sudenkuopat onnistuvat paremmin. Loppuun otin luoksetulon ja palkkasin ennen eteen istumista. Tottistelu kesti yhdeksän minuuttia.

Kouluttajana ollut Niina Paloposki puuttui niihin asioihin, mihin ollaan jo pitkälti talven aikana puututtu. Tänään Alman seuraaminen Niinan mielestä oli kivaa ja siistiä; koira pitää päätä että silmiä ylöspäin ja seuraamispaikka on erinomainen ja asento suora. Paras vire oli koiralla sen jälkeen kun olin taistellut koirani kanssa kunnolla. Niina sanoi, että minä otan koiran palkkauksessa ensin saalista ja taistelua, ja välillä otan vietin nostoa puolustuksen kautta (haukutus), ja sitten taas puhdasta saalista, eli heittämällä kahta patukkaa. Hänen mielestään kaikki toimivat Alman kohdalla vietin nostossa. Itse asiassa mikä ei toiminut tänään, niin oli ruoka. Se ei tuottanut koiralle mitään, ei edes häntä heilahtanut tai ryhti parantunut, kun se otti namin. Oli siis neljä palkkaamistapaa ja kouluttaja suositteli puolustuksen kautta nostattamista enemmän tai oikein ajatuksella sen kokeilua Almalle, koska se näytti toimivan. Kuitenkin ohjaajan täytyy tietää raja, mihin asti mennä, voimakkaan puolustushalun omaavalla koiralla. Alma on myös vahva koira, joten Niinan mielestä sille tulisi antaa vahvaa vastusta, jotta se nousisi siitä voimakkaammin taistelemaan. Leikki ei saa olla sellaista "insinööritaistelua", ohjaajan teknistä roikkumista, vaan koiran täytyy antaa tehdä töitä. Minun tulisi mennä enemmän leikkiin mukaan, heittäytyä ja näytellä.

Niina oli sitä mieltä, kuten moni muukin, että minun tulisi enemmän vaatia koiralta hyvää suoritusta, olla mustavalkoisempi ja jämptimpi. Kun minä tänään vaadin jotakin koiralta tottistelussa, niin koira oli hyvä, mutta välillä kun lähdin sellaisella "hällä väliä mentaliteetilla" liikkeelle, niin koira oli selkeesti löysempi. Oli siis selvästi havaittavissa, että vaatiminen lisäsi Alman aktiivisuutta. Parhaiten vaatimisen vaikutus tuli esille eteenmenossa. Minä lähdin ensimmäisellä yrittämällä eteenmenoon niin, että koira katsoi puoliksi minuun ja osaksi eteen. Kun lähdin liikkeelle, niin koira lähti heti edistämään. Kun sitten tästä syystä keskeytin seuraamisen, ja otin pysähdyksen ja vaadin koiralta hyvää katsekontaktia, niin sen jälkeen seuraaminen oli korrektia.

Siinä ensimmäisessä tottisosuudessa itsekkin huomasin, kuinka vapautan koiran palkalle miten sattuu eli joko "hyvä" tai "vapaa" sanoilla, enkä missään vaiheessa kerro koiralle täsmällisesti sitä kohtaa, milloin se tekee oikein. Eli minun tulisi kiinnittää huomiota oikeanlaisen suoritteen oikea-aikaiseen vahvistamiseen. Niina suositteli minua ottamaan merkkaussanan käyttöön ja se tulisi olla eri sana kuin edellä mainitut hyvä ja vapaa, esimerkiksi ZAP. Mm klikkerin käyttö vastaa merkkaus-sanaa. Kun käyttää merkkaus-sanaa, niin on myös aikaa sen jälkeen hakea palkkaa taskusta, mutta koiralle on kuitenkin jo kerrottu, mistä suoritteesta palkka on tulossa. Mutta on oltava tarkka, että ennen ZAP sanaa ei ohjaaja tee mitään ylimääräisiä liikkeitä.

Tästä lähtien käytän "hyvä" sanaa ainoastaan välipalkkana, lisäämään koiran aktiivisuutta. Koira ei myöskaan hyvä-sanasta lopeta työskentelyä, vaan sen kuultuaan jatkaa suoritustaan normaalisti.

Ja sitten kouluttaja otti puheeksi sen, että minun ei tulisi treenata yksin koirani kanssa. Yksin treenatessa tulee väistämättä lipsumisia, kun ei välttämättä näe tai huomaa koiran tekemiä virheitä ja saatikka omia virheitä. Pahimmillaan saattaa käydä niin, että esimerkiksi seuratessa koiran katsekontakti tippuu ensimmäisen, toisen, kolmannen ja jopa viidennen askeleen ajaksi ja alankin siitä nostattamaan koiraa. Otan patukan esille ja vahvistan koiran huonoa suoritusta eli "homma menee leikiksi, kun kattelet muualle".

Olen aina kyllä ymmärtänyt treenikaverin suuren merkityksen, ja onneksi olen samasta kylästä löytänyt sellaisen kokeneen aktiivisen koiraharrastajan. Niina Paloposken ohjauksessa sain vielä varmistuksen siitä, että vaikka olemme käsitelleet juuri näitä samoja asioita pitkin talvea, ovat ne samat virheet ja ongelmat vielä minulla hyvin pinnalla, varsinkin uudessa jännittävässä tilanteessa. Ja virheet siis tulivatkin korostetusti esille koulutusaamun ensimmäisessä tottistelussa. Eli vielä minun täytyy tehdä paljon töitä tämän harrastukseni kehittämiseksi ja parempaan suoritteeseen pääsemiseksi : ) Loppuun kiitokset kouluttajalle!

Iltapäiväreenit

Lisää lentäviä korvia :)

Haukutusta ja vähän hetsausta alkuun ja siitä suoraan muutaman askeleen seuraamiseen. Innokkaasti tarttui patukkaan ja taisteli. Heti perään toinen, vähän pitempi seuraaminen ja siihen pysähdys ja vasta sitten palkka. Pysähdyksessä pysyi kontakti, tai siis pään asento paikallaan, mutta oli havaittavissa, että silmät muljahteli päässä. Pienen taistelun jälkeen taas seuraamiseen, pysähdys, jonka jälkeen lyhyt seuraaminen ja palkka. Oikein hyvällä mallilla oli seuraaminen ja kontakti pysyi melkein tällä erää pysähdyksessä, vaikka kerran katse hyvin lyhyen aikaa haahuili ja korjasi sen itse. Patukalla palkkasin. Irroituksen jälkeen käskin koiran sivulle, jouduin korjaamaan perusasentoa. Lyhyt seuraaminen ja pysähdys ja tämän jälkeen kahden patukan leikki. Haukutus väliin ja palkkaus heti siitä. Sitten ajateltiin kokeilla vähän pitempi seuraaminen. Lähdimme perusasennosta. Perusasennossa katsekontakti tippui ja pääsin muistuttamaan siitä. Tästä annoin heti perään yllättäen koiralle namipalapalkan.

Tänään ohjaaja lähti reippaasti seuraamisiin, ei ollut enään askeleissa viivyttelyä alussa! Pitemmässä seuraamisessa tehtiin kaksi tai kolme täyskäännöstä, kahteen otteeseen juoksua sekä hidasta kävelyä ja joitakin kulmia vasemmalle ja oikealle. Pysähdyttiin kaksi kertaa ja kontakti oli niissä hyvä. Lopusssa palkkana namipaloja monta perätysten ja kahden patukan vauhdikas leikki. Pitkän seuraamisen edetessä korvat menivät Almalla luimuun, mutta huomattaavaa vietin laskua ei kuitenkaan ollut. Ihan kivalta tuntui tytön työskentely ja jos vertaa vuoden takaiseen, niin kehitystä on tullut roppa kaupalla kestoon, että vireeseen. Treenit tänään yhdeksän minuuttia.

Ja lunta satelee...

Muutama kuva pihamme komeimmasta lumikasasta, joka kasvoi taas tänään muutamalla kuutiolla.

Reikäpallo kokeilussa

Tänään jätin patukat naulakkoon ja otin taskuuni pallot ja rätin. Haukutusta ja siitä seuraamiseen. Lyhyt seuraaminen ja palkka. Palkkana taistelu rätillä. Koira innostui kohtalaisesti rätistä ja taisteli siitä Almamaiseen tyyliin, ei kuitenkaan aivan niin innokkaasti kun olin odottanut. Ohjaaja myös sai huomata oman kömpelyytensä kun uusi palkkaamismateriaali tuli käyttöön. Pikkasen pitäisi kuivaharjoitella :) jotta palkkaus olisi sujuvampaa. Toinen lyhyt seuraamispätkä ja palkka ja taasen ohjaaja sähelsi palkkauksen kanssa. Rätti ei pysy kainalossa ja taskuun sitä on vaikea tunkea ja vielä vaikeempi siepata esille hmmmm....No mutta hieno homma, Hannis nimittäin tarjosi meille kokeiluun Pilan kumista reikäpalloa. Aluksi kuvittelin, ettei meidän hienohelmatyttömme ota toisen koiran kuolaamaa esinettä suuhunsa, mutta kuinkas kävikään, pallohan olikin mieluinen lelu! Palkkasin seuraavat seuraamispätkät sillä. Ihan ok seuraamisia, mutta ohjaajan tulisi päästä eroon varovaisesta liikkeelle lähdöstä! Ohjaajalle jäänyt kumma tapa päälle, että ensin siirtyy oikea jalka hitaasti askeleen eteen, ennen kuin viiveellä vasen seuraa perässä.
Otettiin myös seuraamisesta pysähdyksiä kaksi kappaletta. Hyvin piti kummassakin katsekontaktin ja jälkimmäisen palkkasin namilla.
Seuraavaksi otin liikkeestä pysähdyksen. Annoin ensimmäiseen käsiavun ja heitin palkan koiran taakse. Toiseen en antanut käsiapua ja palkkasin pallolla. Ihan hyvät pysähdyksen, mutta eivät täydelliset. Pitäisi saada voimaa ja nopeutta lisää.
Sitten kahden pallon leikkiä ja lopuksi luoksetulo istumisesta. Luoksetulon palkkasin namilla.
Treenit tänään kymmenen minuuttia. Koira oli kivan innokas, vaikka rankka hiihtolenkki tehtiin ennen tottistelua. Mun täytyy vielä miettiä palkkausta, jotta se olisi johdonmukaista koiraa kohtaa. Mulla lipee helposti siihen palkkojen sekamelskaan, jos taas ei oo mittään järkee.

Pihatottistelua ja pojat apuna

Alkuun taas haukku ja siitä heti seuraamiseen. Kymmenen askelta suoraa ja sitten lensi patukka viistoon vasemmmalle maahan. Irroituksen jälkeen käsky "sivu" ja "seuraa". Edettiin noin kymmenen askelta ja pysähdyin. Koira meni perusasentoon ja katsekontakti oli vahva. Siitä uudestaan seuraamiseen käskyn jälkeen. Edettiin noin viisitoista askelta ja kaksi kulmaa, sitten tuli jo palkka taskusta. Taistelua yhdellä patukalla, käsky "irti" ja samantien uudestaan patukka koiralle. Taistelua vähän aikaan, irrotus ja siitä suoraan seuraamiseen. Otin jälleen pysähdyksen. Koira meni perusasentoon ja paikka oli hyvä, mutta samantien rupesi kattelemaan muualle, eli katsekontakti tippui. En ehtinyt korjaamaan (hitaanlainen apupoika) kun koira korjasi itse. Odotin vielä hetken ja sitten palkkasin koiran hyvästä kontaktista. Tämän jälkeen lyhyt seuraaminen ja pysähdys. Palkkasin melkein heti kun kontakti oli hyvä ja sitten uudestaan seuraamiseen ja jälleen pysähdys. Onneksi tällä kertaa avustaja reagoi nopeasti koiran katsekontaktin tippumiseen ja ehti sen minulle ilmoittamaan ja sain annettua pienen pakotteen koiralle heti. Pakotteen jälkeen annoin namipalkan. Siitä vielä yksi lyhyt seuraaminen ja pysähdys ja palkka nopeasti ennenkuin kontakti ehti tippua. Jes, onnistui hienosti ja loppuun riehuminen kahdella patukalla.
Seuraavaksi otimme jäävistä seisominen. Ensimmäisessä pysähdyksessä käytin käsiapua ja tämän jälkeen palkka lensi oikeasta kädestä koiran taakse. Toisessa pysähdyksessä jätin käsiavun pois ja palkkasin kuten ensimmäisen. Pysähdykset olivat avustajan mukaan ihan hyviä, mitä lie tarkoittanee :)
Sitten taasen kahden patukan lyhyt leikki ja siityminen lähtöpaikalle tasamaa noutoon. Heitin kapulan ja Timo heitti sen vieläkin pidemmälle. Käskyn jälkeen koira eteni vauhdilla kapulalle, sieppasi kapulan ja reippaasti lähti tulemaan luokseni. Matkan puolivälissä huusin "hyvä" ja vedin patukan esiin. Alma vaihtoi kapulan patukkaan hyvin myöhään, hyvin Almamaisesti, eli kapula rauhallisesti maahan ja sitten vasta patukka suuhun. Kuitenkin leikin tuoksinassa Alma otti uudestaan kapulan maasta, mutta pudotti sen vauhdikkaasti maahan kun hetsasin patukalla eli jospa se vielä oppii irroittamaan helpommin kapulasta. Alma oli hyvin innostunut, eikä osoittanut väsymisen merkkiä. Lopuksi otimme vielä hyppynoudon. Käskin Alman sivulle. Jouduin korjaaman asennon. Heitin kapulan tarkoituksella erittäin kauaksi. Käskyn jälkeen koira eteni hyvin esteelle, hyppäsi korkealle ja nouti kapulan esteen takaa nopeasti. Paluuvauhti oli hyvä ja paluuhyppy loistava. Eteen istui aika kauaksi, siihen pieni korjaus, jonka jälkeen palkka. Sitten kunnon leikki ja viimein Alma sai voittaa patukan itselleen. Niin ja hyppynoudon kuten liikkeestä seisomisen palkkasin nameilla.
Hups kun juttua tuli näin paljon, mut uskokaat, tottistelu kesti yhteensä kahdeksan minuuttia!