Hyvää vappua 2010

Klikkaa videota, niin saat sen isommaksi.

Vapunaattona jäljelle

Kylläpä teki Hannis mulle loistavan jäljen Vanhasen hiekkakuoppien taakse. Ilma oli täysin tyyni ja harmaa, sekä melkoisen kostea, vaikkakaan ei satanut. Laitoin Almalle valjaat päälle vaihteeksi, kun pelkällä pannalla ollaan menty kaksi viimeistä kertaa. Yritän testailla, mistä "värmeistä" tyttö tykkää eniten.

Jana oli noin 30 metriä pitkä ja jälkeä vanhennettiin 60 minuuttia. Hyvin Alma eteni käskyn jälkeen suoraan, löysi jäljen, ja lähti takajäljelle. Eteni noin liinan mitan, kun käskin koiran takaisin ja annoin uuden käskyn. Hyvin lähti tämän jälkeen oikeaan suuntaan. Ensimmäinen keppi oli 50 metrin päässä, nosti kepin ja toi minulle. Siitä palkka ja uudestaan jäljelle. Maasto oli hyvin tasaista ja sammalpeitteistä mäntymetsää. Hyvin pian löytyi toinen keppi, nosti hyvin ja palkka siitä. Kulmia oli useampi, yhteensä kahdeksan kappaletta koko matkalla, sekä yksi piikki eli melkoista sykeröä, kun aluekkin oli melko pieni. Mutta eipä mitää, haastetta tultiinkin hakemaan. Yhden kerran tuli hukka, kun poikkesi jäljeltä syömään jotakin riistan jätöstä. Se kuitenkin tapahtui vasta kolmannen löydetyn kepin jälkeen. Pyöri aikansa ja lähti ilmasta hakemaan jälkeä, mutta onneksi Hannis oli seuraamassa ajoa ja sanoi "hukka" joten palattiin siihen missä jälki hävisi ja lähetin koiran uudestaan. Kehuin kovasti koska koira oli hiukan epävarma. Löysi onneksi melkein heti oikean jäljen ja niimpä päästiin jatkamaan matkaa. Sitten olikin jo neljännen kepin vuoro. Palkka siitä ja taas matkaan. Piikin ajoi loistavasti, ei oikonut vaan meni terävään kärkeen asti. Viides keppi nousi myös hyvin ja palkkasin koiran. Siitä vaan vauhti nousi ja kiire oli jo seuraavalle, eli viimeiselle ja se olikin suopursujen jälkeen tasaisella ja matalalla sammalmatolla ja sen koira ajoi ihan päältä ohi. Kun keppi oli kuitenkin viimeinen, niin annoin liinan kiristyä ja kutsuin koiran tyköni ja osoitin viimeiseen keppiin kädelläni. Nyt koira nosti kepin ja sai siitä viimeisen palkan. Hienoa työtä koiralla, sillä jälki oli jo kohtalaisen vaikea ja se hukkakin antoi sitä haastetta. Hyvin Alma selvittää tilanteet, kunhan minun hermoni kestävät sen. Jälkeä ajettiin kymmenisen minuuttia ja pituutta oli alle 600 metriä.

Hannis neuvoi, että nyt sitten seuraavissa treeneissä voisin vahvistaa koiralle oikeaa jäljen suuntaa. Eli kun koira tulee etsintälinjalla (janalla) jäljen kohdalle, sen tulee lähteä seuraamaan jälkeä oikeaan suuntaan eli sinne päin, minne jäljen tekijä on mennyt. Seuraavassa harjoituksessa voin jättää Alman vaikka puuhun kiinni. Kun teen jälkeä kutsun koiraa janan kohdalla ja näytän ruokapurkkia ja samalla koira näkee mihin suuntaan olen menossa. Silläkertaa teen ainoastaan lyhyen jäljen noin 30-40 metriä sillä tässä harjoitteessa jäljen pituudella ei ole merkitystä. Janoja voin tehdä samalla kertaa useamman kappaleen ja harjoitella ainoastaan niitä.

Tottista kentällä torstaina

Vettä tihutti taivaalta ja muutenkin oli koleaa ja harmaata. Tytöllä tassut erittäin hyvänä, ei punotusta laisinkaan. Silti ajattelin pukea tytölle tossut jalkaan, kun ohjelmassa olivat esteet ja kentän karkeanpuoleinen hiekka oli märkää. Aluksi otin seuraamista ja sekapalkkasin tyttöä. Joitakin surkeita käännöksiä vasemmalle, enkä paljoa muuta, sillä illan teemana olivat siis esteet. Esteellä aluksi nostin Alman virettä haukuttamalla ja hetsaamalla ja hiukan korkeemmassa vietissä ohjasin edestakaiseen läpihyppyyn . Vapaahypyt olivat loistavia, ei mitään ongelmaa. Sitten heti perään otin hyppynoudosta paluuhypyn kapulan kanssa. Jätin koiran esteen toiselle puolelle kapulan kanssa ja käskin "hyppy" ja "tuo". koira lähti etenemään esteelle reipasta vauhtia, hyppäsi voimakkaasti ilmaan ja lensi hyvin ja putosi esteen toiselle puolelle ja jatkoi vauhdilla luokseni, ja palkkasin koiran vauhdista. Jee se oli hyvä hyppy! Esteet olimme siirtäneet kauemmaksi "yleisöstä" ja luulen että pikkasen varautuneemmalle koiralle se tekee hyvää, sillä kukapa haluaisi juosta yleisöä kohden "täysillä". Samat temput tehtiin A esteellä ja sieläkään ei ollut ongelmia.

Lopuksi otin eteenmenon. Vamistelevan osuuden otin kahdesti, kun ensimmäisellä kerralla edisti. Samoiten otin eteenmenokäskyn kahdesti, kun koira jäi käskyn jälkeen ekalla kerralla pyörimään jalkoihini. Se johtui luultavammin siitä, kun minulla olikin eterenmenopalkkakulho kainalossani eli jätti annos ruokaa, ja koira katsoi minua, et "miksi hänen tonne eteen tarttee juosta kun ruoka on sun kainalossa". Toisella käskyllä menikin reippaasti ja luotisuoraa ja putosi maahan heti käskyn kuultuaan. Odotin muutaman sekunnin ja kutsuin koiran luokseni palkalle. Siitä sitten riemuiten autoon, jossa sai vielä loput iltaruuasta. Treenit kestivät tänään tasan kahdeksan minuuttia ja varsin tyytyväinen olin hyppyihin.

Metsäjälki

Jäljen pituus 600 metriä, jäljellä kuusi keppiä ja annoin sen vanheta 40 minuuttia. Janalla pituutta noin 30 metriä. Eteni hyvin ja suoraan käskyn jälkeen , löysi leikkaavan jäljen janalta ja lähti samantien oikeaan suuntaa jäljen päällä. Ensimmäinen keppi nousi 50 metrissä. Maasto oli kuivaa jäkäläistä mäntymetsää, väliin oli sammalta mut yllättävän kuivaa sekin. Seuraava keppi oli 100 metrissä, hyvin löysi ja toi minulle. Palkan jälkeen ilman erillistä käskyä jatkoi matkaa. Aurinko paistoi ja melko voimakas tuuli kävi sivusta. 150 metrissä oli ensimmäinen kulma. Hyvin teki kulman vaikkakin kävi hetken jäljen reunan ulkopuolella. Kulmasta 50 metriä oli kolmas keppi. Nosti sen heti ja toi minulle. Sitten olinkin tehnyt pitkän suoran, noin sata metriä ilman keppiä. Etenimme hyvää tasaista vauhtia, eikä keppiä löytynytkään, vaan reipas eteneminen jatkui yli sadan metrin. Yhdessä paikkaa olin huomaavani että Alma tarkasteli paikkaa tarkemmin ja epäilen että keppi saattoi olla juuri siinä. Viides keppi oli 500 metrissä toisen kulman jälkeen. Nosti sen hyvin ja siitä hurja kehu. Ja tästä jatkettiin vielä matkaa 100 metriä, yhteensä 600 metriin ja sieltä löytyi viimeinen keppi. Ihan hieno suoritus tytöltä kevään toisella metsäjäljellä. Ja nyt toimi janalla moitteettomasti ja oikeastaan sitä lähdinkin hakemaan :)

Pihatreeniä

Takapihan sammaleinen kenttä on melkeimpä kuivunut, joten tänään pitkästä aikaan ajattelin ottaa siinä pienen tottiksen, kun oli treenikaverikin paikalla. Välipäivinä olen käynyt naapurin pellolla tekemässä ainoastaan pitkiä eteenmenoja ja luoksetuloja, sekä vauhdikasta kahden patukan leikkiä. Hiukan tyttö tuntui löysältä jo kentälle mentäessä, joten Alman mielessä taisi olla ne vähävireiset treenit muutama viikko sitten. Silloin oli tassuissa häikkää ja märkä sammal alla. mutta nyt kuitenkin oli maa jo kuivaa ja tassut oikein hyvänä.
Alkuun haukutusta ja siitä suoraan perusasennon kautta seuraamiseen. Muutama askel seuraamista ja ZIP ja patukka palkka, joka lensi taskusta vasemmalle viistoon. Koira meni saalilla perään ja aloitin kahden patukan leikin. Väliin taistelua. Hyvin piti patukasta kiinni. Pienen hetsauksen jälkeen seuraamiseen ja nyt vähän pitempi suora seuraamista muutamalla vasemmalle kääntymisellä ja sitten Zip ja taas patukka lensi vasemmalle eteen viistoon. Nyt oli vielä parempi ote taistelussa. Väliin otin irroituksen ja haukutin , samantien palkka ja uusi leikki. Lopulta tyttö omi kummatkin patukat ja lähti viemään pois niitä kentältä. Minun täytyi hakea koira ja patukat takaisin kentälle.

Tämän jälkeen oli vuorossa vapaahyppy metrisellä esteellä kumpaankin suuntaan. Hyvin hyppäsi. Vapaahypppyjen jälkeen jätin Alman istumaan kapula suussa esteen toiselle puolelle ja itse menin toiselle puolelle ja annoin käskyt "hyppy" ja "tuo". Alma hyppäsi esteen melko matalalla hypyllä ja jopa taisi koskettaakkin esteeseen. Toi kapulan muuten hyvällä vauhdilla ja palkkasin Alman hyvästä vauhdista heittämällä patukan selkäni taakse. Lyhyt kahden patukan leikki ja siirtyminen A-esteelle.

A-esteellä oltettiin aluksi läpimenot kumpaankin suuntaan ilman kapulaa ja tämän jälkeen vasta kapulan kanssa, niin että jätin koiran istumaan kapulan kanssa toiselle puolelle ja käskin "kiipee" ja "tuo". Hyvin lähti käskystä esteelle ja tuli eteen istumaan ei niinkään nopeasti vaan ns "varovaisin" askelin. Istui vinoon ja silti kapulan luovuttamisen jälkeen palkkasin.

Lopuksi ole eteenmeno suorapalkalle. palkkana mäennyppylän takana oli isossa keltaisessa kulhossa puolikas broileri. Ajattelin antaa tytölle mahtipalkan, jotta jatkaa ilosta eteenmenoa tästäkin eteenpäin ;) Treenit kesti tänään seitsemän minuuttia.

Lauantaina haku

Tänään oli vuorossa "Peurapaikka" Kolhossa. Se on aivan nimensä mukainen alue. Peurat mielellään talvehtivat siellä, koska ihmiset eivät liiku siellä talvisin ja harvakseen myös muinakin aikoina. Teimme noin 150 metriä pitkän hakualueen ja sinne tuli neljä piiloa per puoli. Meitä oli kahdeksan sotkemassa aluetta. Yksi umpipiilo (kota) laitettiin vasempaan etukulmaa. Näkyvyys oli hyvä radan puoleenväliin ja vain lopussa risukot tulivat näkökentän eteen jotta hakualueen takareunaa ei pystynyt näkemään. Tänään oli tarkoitukseni vahvistaa Alman rullailmaisua, sekä tarkastaa alue koiran kanssa tehokkaammin. Suoria pistoja että etenemisiä treenattiin sekä yksi tyhjä pisto mahtui myös mukaan.

Tyttö oli kiva kun laitoin valjaat ja rullat päälle. Napakasti hyppäsi autosta, oli sopivasti jännittynyt ja varmasti tiesi mitä ollaan menossa tekemään. Alkuun otimme "tuomarille" ilmoittautumisen. Tämän jälkeen menimme lähtöasemiin keskilinjalle ja nenä kohti ensimmäistä etukulmaa oikealla. Lähetin koiran ja koira eteni suorana pistona maalimiehelle, otti kiinteän rullan suuhunsa ja kantoi sen tällä erää minulle asti. Näytölle meno oli todella reipasta. Maalimies palkkasi koiran heti. Toin koiran pois piilolta.

Seuraava maalimies oli vasemmassa etukulmassa ja umpipiilossa. Sinne otin yllättäin irtorullan ja sekavin tuntein mietin ottaako koira sen vaiko keksiikö jotakin muuta. Irtorullista luovuttiin viime kesänä kun kiinteä rulla otettiin käyttöön metsässä, sillä koira tuli siitä epävarmaksi ja se heijastu kiinteän rullan ilmaisuun. Mutta nyt pelkoni oli aivan turhaa, koira nappasi umpparin sermien välistä irtorullan ja toi sen minulle KÄTEEN ASTI! Eikä ollut epäröinyt yhtään irtorullan ottamista! Jee, voi tätä ilon juhlaa...eli siis irtorullan otin tänään sen takia kokeiluun, jotta pystyisin selkeämmin koiraa ohjaamaan rullan tuonnissa, kun se rulla pitäisi tuoda minulle asti, eikä se saisi pudota suusta muutamaa metriä ennen minua. Irtorullan opetin alun alkaen tuomaan käteen asti, mutta kiinteän olen antanut pudottaa jossain lähelläni. Eli jatkossakin voisin varmistella rullan tuontia perille asti irtorullalla satunnaisesti. Näytölle koira meni niin lujaa ja voimakkaasti, etten pysynyt liinassa loppuun asti. Toin koiran pois maalimieheltä.

Seuraavaksi oli oikealle puolelle vuorossa tyhjä pisto. Lähetin koiran keskilinjalta, eteni hyvin takalinjalle, että takalinjaa pitkin noin 20 metriä, kunnes kutsuin koiran pois. Koira tuli heti käskystä luokseni ja palkkasin nopeasti namilla. Sitten melko nopeasti pienen siirtymän kautta lähetin koiran vastakkaiselle puolelle ja kohti maalimiestä. Pisto meni vinoon, kun minä olin huolimaton, enkä niikään keskittynyt lähettämään koiraani kunnolla, mutta löysi kuitenkin maalimiehen. Sielä oli taasen rullailmaisu kiinteällä rullalla. Hyvin toi minulle asti, sillä myös varmistelin äänellä tuomista. Näytölle lähtö oli hyvää ja taas maalimies palkkasi heti koiran tulosta.

Viimeisenä, eli oikealle takakulmaan otin etenemisen. Lähetin koiran jo edellisen piilon kohdalta. Hyvin teki ensin suoran piston takareunaan ja siitä lähti etenemään takakulmaa kohti. Löysi helposti maalimiehen ja sai siitä suorapalkan. Täältä viimeiseltä maalimies myös toi koiran pois.

Treeni onnistui lostavasti Alman kohdalta, mutta ohjaaja taas hiukan sähli. Eli se liina kädessäni edelleen tekee mitä lystää!!!! Valuu auki , on jaloissa, puitten ympärillä ja solmulla jne. kun sen pitäisi olla siistinä nippuna kädessäni, muulloin kuin näytölle mentäessä. Eli siihen hommaan tarkkuutta kuten myös noihin koiran lähettämisiin!

Kiitoksen treeniporukalle!! Ihan kivalta tuntuu odotella koetta, kun koira tuntuu hyvältä. Koputan puuta, jotta tassutkin pysyisivät terveinä!

Koulutuskentällä torstaina

Ihan alkuun otin koiralla kentällä ainoastaan herkkujen syömistä ampumisen aikana. Ei reagoinut mitenkään laukauksiin ja laitoin koiran takaisin autoon odottamaan .

Sitten kun vuoromme tuli, haukutin koiraa kentän laidalla ja otin heti alkuun "tuomarille" ilmoittautumisen. Koira oli hyvä ja innokas ja toimi tuomarin edessä moitteettomasti. Tuomarin "ilmoittautumisesta" etenimme hyvässä seuraamisessa lähetyspisteeseen ja otimme siinä perusasennon. Kontakti oli hyvä ja koiralla tekemisen meininki. Palkkasin nameilla. Siitä lähdimme seuraamiseen, jonka aikana ammuttiin kaksi laukausta. Etenimme noin kolmekymmentä askelta suoraa. Koira ei reagoinut laukauksiin ja seuraaminen oli hyvää. Palkkasin patukkataistelulla. Irroituksen jälkeen lyhyt seuraaminen kohti henkilöryhmää. Palkkasin patukalla ja kunnon taistelulla. Tämän jälkeen mentiin hyvässä seuraamisessa henkilöryhmään pyörimään. Henkilöryhmässä otin yhden pysähtymisen ja muutaman henkilön kierron. Ei moitittavaa ja palkkasin koiran patukalla ja taistelulla heti kuin ryhmästä tulimme pois.

Irroituksen jälkeen otin tasamaanoudon. Heiton jälkeen apuohjaaja nosti kapulan, hetsasi koiraa sillä ja heitti kapulan vieläkin kauemmaksi, lähemmäs kentän vastakkaista laitaa ja juuri ennenkuin kapula kosketti maata, annoin koiralle käskyn "tuo". Koira lähti loistavalla vauhdilla kohti kapulaa, nosti sen suuhunsa ja lähti tulemaan luokseni nopealla laukalla. Ja kun vauhti oli nopeimmillaan sanoin merkkaus-sanan ja aloin hertsaamaan koiraa patukalla. Almamaiseen tyyliinsä kapula ei pudonnut suusta kuin vasta runsaamman hetsaamisen jälkeen tykönäni. Ihan hyvin tytöllä oli vauhtia. ja lopulta siis pudotti kapulan suustaan ja vaihtoi sen patukkaan.

Tasamaanoudon jälkeen oli vuorossa hyppynouto. Otin esteeseen etäisyyttä runsaasti. menohyppy oli loistava, nosti kapulan ja lähti tulemaan takaisin. Mutta sitten olikin paluuhyppy toista maata. Vauhti hidastui esteelle ja hyppy nousi vain pystyyn eli se ei edennyt lennossa laisinkaan ja tulla mätkähti toiselle puolelle estettä hipoen niin että kapulakin tippui suusta. Sitten koira pysähtyi. Minä toistin käskyn, mutta mitään ei tapahtunut. Menin kapulalle ja liikutin sitä jalallani ja toistin käskyn. Tämän jälkeen koira nosti kapulan ja toi minulle sen eteen. Palkkasin koiran namilla. Korjaukseksi otin koiralla läpihypyt kumpaankin suuntaan ilman noutokapulaa. Hyvin hyppäsi ja hypyllä oli myös lennossa pituutta. Lopuksi vielä varmistelin ja otin ns luoksetulohypyn. Jätin koiran esteen toiselle puolelle istumaan ja itse menin valmiiksi toiselle puolelle ja annoin käskyn "hyppy" . Koira hyppäsi hyvin ja kauniisti. palkkasin koiran namilla ilman eteen istumisia.

Tälläinen tosi surkea paluuhyppy ilmaantui ensimmäisen kerran Keuruun hakukokeessa ja nyt ilmestyi yhtä vahvasti toisen kerran kun oli jälleen sama paikka ja samantyyppinen häiriö, eli yleisöä paljon heti takanani. Tarkoitan siis että yöni mietittyäni, päättelin paluuhypyn epäonnistumisen johtuvan esteiden paikasta eli ovat liian lähellä kaikkea, joten koira saattaa tuntea paluun "ahtaaksi". Testasin nimittäin tänään hyppyä pihassani. Asetin esteen niin, että ympärillä oli paljon tilaa. Koira toimi loistavasti, hyppäsi hyvin läpihypyt kumpaakin suuntaan sekä pelkän paluuhypyn kapulan kanssa. Toinen mikä saattaa huonontaa paluuhyppyä niin on maaaines esteen edessä, eli onko se hiekkaa vaiko pehmeää sammaleista nurmikkoa. Mutta miksi se pilaisi ainoastaan paluuhypyn ei menohyppyä? Nyt kuitenkin jatkossa koitan saada runsaasti viettiä hyppäämiseen ja tarkistan aina ennen hyppyjä että onko tassut kunnossa ja hyppyytän mielummiin pihallani nurmikon päällä, enkä niinkään paljoa harjoittele hiekalla.

Hyppyytän myös läpihyppyjä niin, että kapula on suussa jo valmiiksi tai sitten pelkkää paluuhyppyä kapulan kanssa, koska menohypyissä ei ole ollut mitään vikaa.

Loppuun otin eteenmenon, joka olisi saanut jäädä ottamatta. Mutta niinkuin sanotaan, ahneus käy lankeemuksen edellä :) Hyvin eteni kentän päätyyn, mutta ei totellut maahanmenokäskyä heti, vaan vasta kolmannella kerralla. Oli aiemmin nähnyt autosta, että Tatzi oli aterioinut siinä kohden mihin koiran lähetin, niin almalla oli suunnaton uteliaisuus tarkastaa paikka. Palkkasin kuiteskin koiran ja sen jälkeen reippaasti autolle. Treenien kesto tänään 12 minuuttia.

Kivaa oli kentällä, kun mukana oli nyt monilukuinen harrastajajoukko!

Grillikauden avaus.

Klikkaa videota, niin näkyy isommalla!

Esineruutua

Sain Hanniksen kaveriksi ja mentiin "Peurapaikalle" tekemään esineruutua. Maasto oli sammalpeitteistä mäntykuusimetsää ja koko alueelle oli hyvä näkyvyys. Esineruutu tallottiin kisamittaan eli 50m x 50m. Alueelle pudotettiin kolme esinettä, kaksi takakulmiin ja yksi hyvin eteen keskelle, noin kymmenen metriä etureunasta. Otin Alman ensimmäisenä ruutuun. Meni etureunan vasempaan reunaan ja lähetin koiran. Koira eteni vauhdilla takareunaan ja takareunassa haeskeli kunnes löysi esineen läheltä takakulmaa. Toi esineen hyvin minulle ja palkkasin. Aikaa meni noin minuutti 15 sekuntia. Palkan jälkeen lähetin koiran uudestaan alueelle. Koira lähti hyvin, meni takareunalle asti, tarkisti alueen josta jo esineen oli nostanut ja siirtyi sitten eteenpäin tutkimaan aluetta. Pyöri aikansa, kunnes palasi luokseni tyhjin käsin. Siirryin etureunalla eteenpäin ja lähetin koiran uudestaan alueelle. Koira pinkaisi takareunalle ja siltä oikeaan takakulmaan pyöri noin puolitoista minuuttia ja löysi toisen esineen. Toi esineen minulle ja palkkasin koiran. Kokonaisaika esineruudussa oli noin rapiat viisi minuuttia. Kevään ensimmäinen esineruutu oli hyvä, koira työskenteli hyvin, tiesi mitä siltä vaadittiin ja lähti joka kerta reippaasti käskystä alueen takareunalle asti suorilla pistoilla. Pysyi myös tallatulla alueella. Olen melkeimpä tähän asti ottanut vain yhden esineen tuomisia esineruudusta, joten olin oikein tyytyväinen kuin koira toi väsymättä myös toisen esineen :)