Tänään oli hakutreenit uudessa paikassa, Hirvenlahdentiellä. Paikalle tuli kivasti porukkaa ja talloimme hiukan vaikeakulkuiseen maastoon 100 metrin radan. Ilma oli seisova ja kostea. Hyttysiä miljoona. Paikka oli sammalpeitteinen sekametsä, jossa oli vanhaa ja nuorta puuta ja paljon risukkoa. Metsätie halkaisi aluetta ja koirat joutuivat toisella sivulla ylittämään ojan päästäkseen takareunaan asti.
Almalle meni yksi ukko umpipiiloon, laatikkoon, radan oikealle puolelle takakulmaan. Aina meillä on ollut löytö heti etureunasta ja nyt halusin nähdä kuinka tyttö käyttäytyy, kun ei pelatakkaan sääntöjen mukaan. Alkuun otin tuomarin kättelyn.
Tyttö teki 10 pistoa ennen löytöä. Kolme pistoa jouduin korjaamaan, kun Alma ei mennyt tarpeeksi syvälle. Korjaaminen auttoi asiaa. Noin neljä tyhjää pistoa kymmenenstä oli ok, meni takareunaan asti ja eteni radalla.
Löydöllä nappasi nopeasti rullan suuhunsa, mutta pudotti sen suustansa liian aikaisin. Lähetin tytön uudestaan rullan hakuun ja silloin tyttö osoitti haluttomuutensa, niin että jouduin koiran mukana menemään muutaman askeleen kohti piiloa. Juoksi piilolle ja nappasi rullan ja edelleen pudotti sen liian aikaisin. Hyväksyin silti ilmaisun, sillä tiesin, että joutuisin liiaksi vääntämään väsyneen koiran kanssa, jos kolmannen kerran lähettäisin hakemaan rullaa. Näytölle meno oli hidas- näytöllä oli ok, mutta palkka ei tahtonut enään sitten maistua. Alma oli muutaman tuntia aiemmin popsinut salaa noin kilon verran rasvaista hirvenlihaa- eli nälkä ei ollut kovin kova tänään hakuiltaessa.
Radan läpikäyminen kesti kaiken kaikkiaan noin kahdeksan minuuttia. Seuraavaa kertaa varten toivon viileämpää ilmaa, nälkäistä koiraa ja motivoivampaa treeniä, niin eiköhän tämä tästä.
Kiitokset mukana olleille ja kiva oli saada uutta porukkaa mukaan treeneihin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti