Perjantaina tein naapurin pellolle noin 300 metrin pituisen jäljen Almalle. Jäljelle tein neljä kulmaa ja yhden piikin, keppejä asettelin matkalle kuusi. Jälki vanheni noin 20 minuuttia. Ennen jälkeä oli pellolle asettunut kaksi kurkea ja yksi jänis. Jäniksen poistumisreitin päälle tein osittain Alman jäljen ja sen saattoi huomata, kun koira poikkesi välillä hiukan reitiltä, mutta palasi kuitenkin hyvin nopeasti takaisin jäljelle. Sain itse hyvää harjoitusta, kun opin tuntemaan koiran ilmeet jos se lähtee jäljestämään riistan perään . Tänään tyttö nosti kaikki kuusi keppiä, piti tasaista vauhtia yllä ja oli erinomaisessa vireessä. Nättiä peltotyöskentelyä se ei missään nimessä ole, mutta eipä sitä muuta voi vaatiakkaan, kun metsässä koira on saanut oppinsa.
Seuraavana päivänä mentiin sinne metsään. Nyt tein 900 metrin pituisen jäljen kuudella kepillä. Jälkeä vanhetin yhden tunnin, jonka aikana jäljen päälle ehti sataa useampi ämpärillinen vettä. Vesisade lakkasi kuitenkin kun lähdimme ajamaan jälkeä. Jana oli 25 metriä syvä, koira eteni hyvin suoraan ja törmättyään leikkaavaan jälkeeni, aluksi se lähti takajäljelle, mutta korjasi nopeasti, kun liina kiristyi. Liekkö korjannut oma-aloitteisesti, sitä ei tiedä, mutta päätin kuitenkin lähiaikoina ottaa useamman janatreenin. Muutenkin tyttö lähti janalle hyvin matalassa vireessä, hitaasti ja varovasti, mitä yleensä tapahtuu kisoissa. Normi kotitreeneissä vauhti on ollut huomattavasti reippaapaa. No jos janalla tyttö hidastelee, niin jäljellä päinvastoin meno on reipasta alusta loppuun asti. Kulmia tein yhdeksän kappaletta, ja tällä erää en tehnyt yhtään piikkiä. Oli myös kaksi tienylitystä. Tyttö löysi kaikki kuusi keppiä ja jäljestämiseen kului aikaa 17 minuuttia. Hyvä tyttö!!! Eli janoja seuraavaksi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti