sunnuntai 31. heinäkuuta 2011
torstai 28. heinäkuuta 2011
lauantai 23. heinäkuuta 2011
perjantai 22. heinäkuuta 2011
Suinulan kenttä kello 18
Keskiviikkona vierailin tutussa porukassa lähellä Jämsän Hallia, kun kysyttiin mukaan tottistreeneihin. Ajattelin, että loistava tilaisuus korjailla Alman ääntelyä paikkamakuussa ja varmistella siruntarkastusta ja saisin samalla vieraskenttätreenit eteenmenoineen. Meillä oli kouluttajana pitkän linjan koiraihminen Johanna Nivala, joka antoikin loistavia neuvoja itse kullekkin.
Tänään kuitenkaan Alma ei suostunut ääntelemään paikkamakuussa, vaikka häiriökoirakin teki samanaikaiseti temppujaan. Se myös oli ollut palkattomana tuomarin kättelystä paikallaolon vapautukseen asti. Kun kysyin Johannalta, että mitä minun tulisi tehdä, kun se sitten joskus ääntelee, niin hän neuvoi , että jos koira tekee paikallaolossa jotakin, niin pitää marssia koiran tykö, koskea koiraan ja sanoa maahan ja kävellä pois. Ja huomioida ennen poismenoa, että koira jää varmana paikkamakuuseen. Ja jotta koira tietää, että mistä rangaistaan, niin kun kuulen koiran esim ääntelevän, niin tulla piilosta pois ja huutaa äkäisesti "Mitä? Mitä?...jne ja jatkaa karjumista kunnes on koiran tykönä eli näin merkkata kielto siihen kohtaan kun virhe tapahtuu. Koira ei tule haluamaan ohjaajaa kovin motaa kertaa fyysisesti luoksensa. Jos koira makaa hiljaa, niin tulee nousta piilosta esille ja sanon koiralle "hyvä" ja mennä takaisin piiloon. Näin pystyy kertomaan koiralle, että tämä on reitti, että nyt kun olet hiljaa, mä tulen täältä kyllä.
Jotta saan Almasta työkalun kisoihin, niin Johannan mielestä mun tulisi pienentää omaa osuuttani tottistreeneissä etten olisi liian aktiivinen. Mun tulisi kääntää homma niin, että koko ajan olisin passiivisempi treeneissä, sillä kokeessa en tule saamaan viritettyä koiraa, kun siellä täytyy olla vähäeleisempi . Nyt viimeistään tulisi opettaa koiralle se, että mitä passiivisempi ohjaaja, sitä aktiivisempi koira. Olen samaa mieltä Johannan kanssa, että tällä hetkellä syön koirani aktiivisuutta, puskemaallaa koiran päälle aktiivisena . Mun aktiivisuustaso tulisi jo osaavalla aikuisella koiralla laskea ja koiran oman aktiivisuustason kasvaa, jotta kehitys jatkuisi hyvänä vielä useamman kisan jälkeenkin. Temput Alma teki hyvässä mielentilassa tänään, vaikka oli kuuma ja vieras kenttä.
Koulutuksen jälkeen otin Väpän "vieraskenttätreeniin". Kivasti pysyi kotaktissa, eikä lähtenyt huitelemaan. Imutusta otin ilta-aterian verran ja loppuun nopean luoksetulon. Sitten lyhyt leikki rätillä, ennen autoon menoa.
Oikein mukava vierailu osaltani, kiitän kutsusta ja kaikkia mukana olleita ja erityiskiitos Johannalle!!!
Haku 92
Tänään oli hakutreenit uudessa paikassa, Hirvenlahdentiellä. Paikalle tuli kivasti porukkaa ja talloimme hiukan vaikeakulkuiseen maastoon 100 metrin radan. Ilma oli seisova ja kostea. Hyttysiä miljoona. Paikka oli sammalpeitteinen sekametsä, jossa oli vanhaa ja nuorta puuta ja paljon risukkoa. Metsätie halkaisi aluetta ja koirat joutuivat toisella sivulla ylittämään ojan päästäkseen takareunaan asti.
Almalle meni yksi ukko umpipiiloon, laatikkoon, radan oikealle puolelle takakulmaan. Aina meillä on ollut löytö heti etureunasta ja nyt halusin nähdä kuinka tyttö käyttäytyy, kun ei pelatakkaan sääntöjen mukaan. Alkuun otin tuomarin kättelyn.
Tyttö teki 10 pistoa ennen löytöä. Kolme pistoa jouduin korjaamaan, kun Alma ei mennyt tarpeeksi syvälle. Korjaaminen auttoi asiaa. Noin neljä tyhjää pistoa kymmenenstä oli ok, meni takareunaan asti ja eteni radalla.
Löydöllä nappasi nopeasti rullan suuhunsa, mutta pudotti sen suustansa liian aikaisin. Lähetin tytön uudestaan rullan hakuun ja silloin tyttö osoitti haluttomuutensa, niin että jouduin koiran mukana menemään muutaman askeleen kohti piiloa. Juoksi piilolle ja nappasi rullan ja edelleen pudotti sen liian aikaisin. Hyväksyin silti ilmaisun, sillä tiesin, että joutuisin liiaksi vääntämään väsyneen koiran kanssa, jos kolmannen kerran lähettäisin hakemaan rullaa. Näytölle meno oli hidas- näytöllä oli ok, mutta palkka ei tahtonut enään sitten maistua. Alma oli muutaman tuntia aiemmin popsinut salaa noin kilon verran rasvaista hirvenlihaa- eli nälkä ei ollut kovin kova tänään hakuiltaessa.
Radan läpikäyminen kesti kaiken kaikkiaan noin kahdeksan minuuttia. Seuraavaa kertaa varten toivon viileämpää ilmaa, nälkäistä koiraa ja motivoivampaa treeniä, niin eiköhän tämä tästä.
Kiitokset mukana olleille ja kiva oli saada uutta porukkaa mukaan treeneihin!
sunnuntai 17. heinäkuuta 2011
Pennun muuttoa odotellessa!
Alma tyttönen ei malta odottaa sitä päivää, kun pentunen muuttaa omaan mökkiinsä. Koiratalo on sisustusta vaille valmis. Almalle en ole kertonut, että useampi kuukausi menee, ennenkuin Väpä muuttaa sinne kokonaan. Nyt ollaan oleskeltu Väpän kanssa tarhassa päivittäin lyhyen aikaa, mm syömässä luuta. Tänään Väpä juoksi oikein vauhdilla tarhaan kun kuuli käskyn "häkki kolahti"!!
Kaksi jälkeä perkkäisinä päivinä
Perjantaina tein naapurin pellolle noin 300 metrin pituisen jäljen Almalle. Jäljelle tein neljä kulmaa ja yhden piikin, keppejä asettelin matkalle kuusi. Jälki vanheni noin 20 minuuttia. Ennen jälkeä oli pellolle asettunut kaksi kurkea ja yksi jänis. Jäniksen poistumisreitin päälle tein osittain Alman jäljen ja sen saattoi huomata, kun koira poikkesi välillä hiukan reitiltä, mutta palasi kuitenkin hyvin nopeasti takaisin jäljelle. Sain itse hyvää harjoitusta, kun opin tuntemaan koiran ilmeet jos se lähtee jäljestämään riistan perään . Tänään tyttö nosti kaikki kuusi keppiä, piti tasaista vauhtia yllä ja oli erinomaisessa vireessä. Nättiä peltotyöskentelyä se ei missään nimessä ole, mutta eipä sitä muuta voi vaatiakkaan, kun metsässä koira on saanut oppinsa.
Seuraavana päivänä mentiin sinne metsään. Nyt tein 900 metrin pituisen jäljen kuudella kepillä. Jälkeä vanhetin yhden tunnin, jonka aikana jäljen päälle ehti sataa useampi ämpärillinen vettä. Vesisade lakkasi kuitenkin kun lähdimme ajamaan jälkeä. Jana oli 25 metriä syvä, koira eteni hyvin suoraan ja törmättyään leikkaavaan jälkeeni, aluksi se lähti takajäljelle, mutta korjasi nopeasti, kun liina kiristyi. Liekkö korjannut oma-aloitteisesti, sitä ei tiedä, mutta päätin kuitenkin lähiaikoina ottaa useamman janatreenin. Muutenkin tyttö lähti janalle hyvin matalassa vireessä, hitaasti ja varovasti, mitä yleensä tapahtuu kisoissa. Normi kotitreeneissä vauhti on ollut huomattavasti reippaapaa. No jos janalla tyttö hidastelee, niin jäljellä päinvastoin meno on reipasta alusta loppuun asti. Kulmia tein yhdeksän kappaletta, ja tällä erää en tehnyt yhtään piikkiä. Oli myös kaksi tienylitystä. Tyttö löysi kaikki kuusi keppiä ja jäljestämiseen kului aikaa 17 minuuttia. Hyvä tyttö!!! Eli janoja seuraavaksi!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)