Kennelkerhon kentällä muiden seurassa

...ja tänään tyttö yllätti kaikki odotukset. Se oli alusta asti loistavassa vireessä (Almaksi). Se halusi työskennellä, että se halusi taistella patukasta. Minä en voinut kuin ihmetellä, sillä edellinen vierailu kentällä meni aivan penkin alle. Liekkö asiaan osuutta tänään sillä, että olin varustautunut paremmin. Almalla oli husky -tossut jalassa koko tottistelun ajan. Ei mennyt hiekka varpaitten väliin. Pakkasta oli yöllä ollut -27,1 astetta ja kun kentälle päästiin, niin siellä oli -16. Pinta oli kevyttä lunta, mutta hiekka sekoittui siihen helposti. Nopeasti mittari lähti kohoamaan, eli kun vuoromme tottisteluun tuli, oli ulkona enään -13 astetta. Jo autosta siirtyminen kentälle oli innokasta. Alussa muutuin passiiviseksi, alkoi koira haukkumaan heti. Haukusta lähdimme suoraan seuraamiseen, muutama askel ja hyvä ja ZIP ja patukka vasemmalle viistoon koiralle. Taistelua yhdellä patukalla, irroitus, hetsus ja käsky "seuraa" . Joitakin askeleita ja ZIP ja palkka. Taistelua ja hetken perästä käsky "irti" ja uudestaan ZIP ja patukka koiralle. Lyhyen taistelun jälkeen irroitus, pieni puoliympyrä hetsausta ja "seuraa" käsky. Nyt otin seuraamisen yhteydessä pysähtymisen. Koira piti katsekontaktin hyvin, siitä uudestaan seuraamiseen, ZIP ja palkka. Taistelua ja irroitus. Uudestaan seuraaminen muutamalla vasemmalle käännöksellä ja palkka. Sitten otin namipalat kokeiluun. Hetsasin koiraa hirvenlihaherkulla ja käskin "seuraa". Käännöksiä taisi olla kolme ja ei mikään niistä toistaan parempi, vaikka otin liikkeessä namipalakädenkin avuksi. Kyllä taisi olla se toissapäiväinen vasemmalle kääntyminen tuuriluontonen ja harvemmin meille osuva :) Palkkasin siis koiran nameilla ja sitten perään patukalla. Treenikaverit huomasivat, että palkkasin koiran nameilla niin että ensi tippui nami koiran suuhun , sitten sanoin hyvä ja sitten kuului perään vielä ZIP. Eli kaikki meni silerää käänteisesti ja ihan päin prinkkalaa. Eli virheitä sattuu tekevälle :) Toivottavasti joskus opin! Leikittiin jo sitten kahdella patukalla ja tytöllä oli oikein runsas vauhti. Lopuksi ajattelin ottaa luoksetulon ja eteenmenon namipalkalle. Jätin koiran istumaan ja etenin kentän vastakkaiseen laitaan. Kutsuin koiran "tänne" . Vauhti oli erinomainen ja puolessa väilissä vapautin koiran palkalle. Ennen poistumistani kentän toiseen päähän, jätin eteenmenopalkan. Eteenmenon lähetyspaikkaan menimme leikkien ja otin haukutusta ennen sivulle käskyä. Sivulle tulo kohtalaisen nopea ja istui hyvään paikkaan. Ensimmäinen valmisteleva osuus oli huono, koira edisti. Keskeytin liikkeen ja painoin oikealla kädelläni koiraa rinnasta taaksepäin. Unohdin kuitenkin kertoa koiralle EI edistämisen aikana. Toinen yritys valmistelevassa osuudessa oli jo hyvä, joten pääsin käskemään koiraa "eteen". Eteni voimakkaasti ja nopeasti suorapalkalle, hienoa. Sitten vielä pieni leikkiminen patukalla ja autoon.
Treenien kesto yhdeksän minuuttia.
Leikittämisestä vielä, eli tänään tein ajattelemattomuuttani yhden kerran niin, että patukalla hetsauksen jälkeen, kun siitä sitten lähdettiin seuraamisliikkeeseen, niin patukka jäi käteeni vasemman olkapään kohdalle täysin kuolleeseen velttoon asentoon. Näky ei ollut missään nimessä koiraa innostava, vaan suurin piirtein lannistava eli koulutuksellisesti täysin tyhjäpäiväinen patukan olotila ja paikka. Eli ehdottomasti patukka tämän koiran nähden aina liikkeessä ja muuten piilossa!
Sitten sain ohjeita vielä leikitys-hetsaus-haukutus-saalispalkkaamiseen tai leikitys-hetsaus-haukutus-liike-saalispalkkaamiseen, että näitä kahta tulisi käyttää vaihtelevasti, haukutuksen jälkeen heti saalispalkka tai käsky temppuun josta vasta saalispalkka. Ja kun palkataan koiraa saalilla niin ZIP sanan jälkeen tulisi ohjaajan peruuttaa koirasta poispäin ja samalla koira saa tulla patukkaan kiinni. Ei siis niin, kuten monesti olen saattanut tehdä, eli palkka on vain pudonnut koiran suuhun! Ja eihän se silloin ole mikään saalis !!! Kiitokset taas erinomaisista vinkeistä mukana olleille!