Jälleen teimme hakuradan "Peurapaikalle", mutta eri kohtaan kuin viimeksi . Hakurata tehtiin 200 metriä pitkäksi ja piiloja viisi per sivu. Alkuun "tuomarille" ilmoittautuminen. Alma oli kivan jännittynyt, ja pientä takajalan vispausta ilmeni. Ihan hyvä merkki, eli tiesin että koira oli innoissaan. Ensimmäinen lähetys tyhjälle oikeaan etukulmaan. Tyttö teki hyvän piston takareunaan asti, mutta kääntyi sielä taakseppäin jonkin matkaan, kunnes kääntyi ja lähti etenemään oikeaan suuntaan. Annoin edetä jonkin matkaa ja kutsuin koiran pois. Palkkasin koiran keskilinjalla ja sen jälkeen asetuttiin vastakkaiselle puolelle lähetysasentoon. Kun katse suuntautui Almalla vasempaan etukulmaan, lähetin koiran. Nyt pisto eteni vinosti taakseppäin enkä hyväksynyt pistoa, vaan kutsuin koiran takasin. Toinen pisto oli jo parempi ja nyt koira eteni suoraan maalimiehelle. Nopeasti otti kiinteän rullan ja lähti tuomaan sitä minulle. Pudotti rullan hyvän matkaa ennen minua ja minä hyväksyin rullan tuonnin, vaikka minun ei olisi pitänyt vaan minun olisi täytynyt vaatia rullan tuontia minulle asti. Kytkin koiran ja siitä lähdimme kovaa vauhtia näytölle. Alue oli erittäin märkää ja risukkoista, eteneminen hyvin hankalaa, joten päästin liinasta irti ja annoin koiran mennä itsekseen näytölle, jossa maalimies palkkasi koiran. Palkan jälkeen maalimies lähti etenemään takalinjaa pitkin seuraavalle piilolle, hetsaten samalla koiraa. Sitten olikin vuorossa oikealle puolelle tyhjä pisto. Lähetin koiran keskilinjalta, eteni erittäin hyvin takalinjalle ja lähti menemään oikeaan suuntaan, kunnes kutsuin koiran pois. Oli hyvä pisto ja palkkasin koiran siitä.
Sitten olikin maalimies eksynyt vasemmalla puolella, eikä heti löytänyt seuraavaa piiloa, joten samalla annettiin myös koiralle äänimerkkiä motivaation nostattamiseksi. Se toimikin hyvin, sillä koira lähti seuraavalla käskyllä tosi innokkaasti äänen perään. Koiran lähetin niin että se joutui etenemään radalla reippaasti, kunnes löysi maalimiehen. Sinne tuli kiinteä rullailmaisu. Koira toi rullaa luokseni, mutta pudotti sen taas hyvän matkaan ennen minua. Näytölle mentäessä en roippunut liinan perässä loppuun asti ja maalimies palkkasi koiran heti tulosta. Sitten seuraavaassa piilossa oikealla puolella oli irtorulla. Lähetin niin , että koiralle tuli taas radalla etenemistä, ennen kuin löysi maalimiehen. Hyvin nappasi irtorullan ja toi sen minulle käteen asti. Kehuin siitä hillitysti koiraa. Sitten mentiin näytölle ja olin liinan perässä loppuun asti. Maalimies palkkasi koiran heti tulosta. Viimeinen maalimies oli vasemmalla puolella ja sinne otettiin haamu. Hetsasin koiraa keskilinjalla ja sain sen innostumaan kovin. Maalimies palkkasi koiran heti löydöstä ja toi sen myös pois piilolta. Kokonaisuudessaan hakuilu Alman ja minun osaltani kesti yhteensä kolmetoista minuuttia. Koira oli tänään erinomainen jaksoi jo melko vaativan radan hyvin, mutta ohjaaja suoraan sanottuna tyssi osuutensa. Olin hyvin epäjohdonmukainen kiinteän rullan vastaanotossa, eli hyväksyin ilmaisun kun koira sylki rullan suustaan melko (3metriä) kaukana minusta, kun edelliskerralla en sitä taasen hyväksynyt. Olen vaatinut irtorrullan tuomisen käteen asti, mutta miksi en sitten sitä samaa vaatisi kiintorullalta. Koira ei voi ymmärtää sitä mitä minä haluan siltä, jos joka toinen kerta hyväksyn puolinaisen suoritteen ja joka toinen kerta taas vaadin täydellistä tekemistä. Jos koira ei tuo rullaa minulle asti, niin voin vain toivoa, että näen rullan tuonnin kisoissa, ennen kuin koira pudottaa sen suustansa. Eli ilmaisutreenejä Almalle ja ohjaajalle mustavalkoisuutta tekemiseen. Kiitokset kaikille viileässä säässä mukana olleille ja Hannikselle, kun jaksaa aina ojentaa :)
Sitten olikin maalimies eksynyt vasemmalla puolella, eikä heti löytänyt seuraavaa piiloa, joten samalla annettiin myös koiralle äänimerkkiä motivaation nostattamiseksi. Se toimikin hyvin, sillä koira lähti seuraavalla käskyllä tosi innokkaasti äänen perään. Koiran lähetin niin että se joutui etenemään radalla reippaasti, kunnes löysi maalimiehen. Sinne tuli kiinteä rullailmaisu. Koira toi rullaa luokseni, mutta pudotti sen taas hyvän matkaan ennen minua. Näytölle mentäessä en roippunut liinan perässä loppuun asti ja maalimies palkkasi koiran heti tulosta. Sitten seuraavaassa piilossa oikealla puolella oli irtorulla. Lähetin niin , että koiralle tuli taas radalla etenemistä, ennen kuin löysi maalimiehen. Hyvin nappasi irtorullan ja toi sen minulle käteen asti. Kehuin siitä hillitysti koiraa. Sitten mentiin näytölle ja olin liinan perässä loppuun asti. Maalimies palkkasi koiran heti tulosta. Viimeinen maalimies oli vasemmalla puolella ja sinne otettiin haamu. Hetsasin koiraa keskilinjalla ja sain sen innostumaan kovin. Maalimies palkkasi koiran heti löydöstä ja toi sen myös pois piilolta. Kokonaisuudessaan hakuilu Alman ja minun osaltani kesti yhteensä kolmetoista minuuttia. Koira oli tänään erinomainen jaksoi jo melko vaativan radan hyvin, mutta ohjaaja suoraan sanottuna tyssi osuutensa. Olin hyvin epäjohdonmukainen kiinteän rullan vastaanotossa, eli hyväksyin ilmaisun kun koira sylki rullan suustaan melko (3metriä) kaukana minusta, kun edelliskerralla en sitä taasen hyväksynyt. Olen vaatinut irtorrullan tuomisen käteen asti, mutta miksi en sitten sitä samaa vaatisi kiintorullalta. Koira ei voi ymmärtää sitä mitä minä haluan siltä, jos joka toinen kerta hyväksyn puolinaisen suoritteen ja joka toinen kerta taas vaadin täydellistä tekemistä. Jos koira ei tuo rullaa minulle asti, niin voin vain toivoa, että näen rullan tuonnin kisoissa, ennen kuin koira pudottaa sen suustansa. Eli ilmaisutreenejä Almalle ja ohjaajalle mustavalkoisuutta tekemiseen. Kiitokset kaikille viileässä säässä mukana olleille ja Hannikselle, kun jaksaa aina ojentaa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti