Menin Alman kanssa tottistelemaan, vaikka oli pitkä ja rasittava automatka takanamme. Olimme lähteneet aamulla yhdentoista aikaan Punkaharjulta ajamaan kotia kohti ja vasta puoli viideltä oltiin Kolhossa. Kiireesti pakkasin palkkanamit ja koiran uudestaan autoon ja ajoin Keuruulle kentälle. Ajattelin että koiran täytyi olla väsynyt, sillä päivän aikana se ei ollut ummistanut silmiään edes hetkeksi. Toisaalta oli ihan mielenkiintoista nähdä, kuinka koira toimisi kisoissa, jos takanapäin olisi pitkä automatka kuumassa autossa.
Viimeiset treenit olivat onnistuneet vaihtelevasti jäävistä istumisen kanssa kotona. Nyt olivat taas vaihteeksi kisamaiset treenit vuorossa, ainakin sinne istumiseen asti. Aluksi kentällä otimme "tuomarille" ilmoittautumisen ja sen jälkeen lähtöpaikkaan odottelemaan, että kuviteltu toinen koirakko menee paikkamakuuseen. Koira istui perusasennossa napakasti ja "seuraa" käskyllä lähti reippaasti liikkeelle. Kymmenen askeleen jälkeen ammuttiin kaksi laukausta, koira ei reagoinut niihin laisinkaan. Täyskäännös ja kymmenen käyntiaskelta, tämän jälkeen muutama juoksuaskel ja sitten vielä hidas kävely. Vielä lyhyt matka normaalia kävelyä ja sitten pysähdys perusasentoon. Edelleen jatkoimme palkatta seuraamista henkilöryhmään, tehtiin kahdeksikko ja pysähdyttiin siellä kerran. Poistuimme henkilöryhmästä ja menimme aloituspaikkaan perusasentoon. En antanut vihjettä koiralle, vaan lähdimme siitä suoraan liikkeestä pysähtymiseen. Annoin käskyn "istu" kymmenennen askeleen jälkeen. Koira istui käskystä ja minä jatkoin matkaa, kunnes katsoin olkani ylitse, että todellako istuiko, kun treenikavereiltä ei kuulunut kommentteja. Sitten menin koirani tykö ja superpalkkasin sen aluksi nameilla ja sitten patukslla. Hienoa Alma!!! Sitten vielä taisteltiin patukasta ja Alma oli innokkaasti mukana leikissä.
Sitten oli vuorossa eteenmeno. Kisoissa koiralle jouduin antamaan kaksoiskäskyn, ennenkuin meni maahan ja kisojen jälkeen olen ottanut usean eteenmenon suorapalkalle ja yhden "maahan" käskyn kanssa. Silloinkin jouduin antamaan toisen käskyn.
Ensimmäinen eteenmenon yritelmä meni seuraamiseksi, kunnes uudestaan lähdimme perusasennon jälkeen etenemään kymmenen askelta, ja kun seuraaminen oli hyvää ja annoin käskyn "eteen". Koira lähti voimakkaasti ja suoraa kohti kentän takareunaa ja kun sain luvan, käskin koiran "maahan". No eipä koira ollutkaan kuulolla, vaan keskittyi suorapalkan hakemiseen maahanmenon sijasta. En antanut toista käskyä, vaan menin koiran tykö, vein sen paikkaan, missä piti mennä maahan ja käskin sen maahan. Koira meni maahan ja annoin vain tästä suullisen kehun "hyvä" ja lähdimme uudestaan yrittämään temppua. Valmisteleva osuus oli ihan hyvä ja annoin käskyn "eteen". Taas koiralla oli hyvä vauhti, eteni suoraan ja nyt käskyn kuultuaan melko nopeasti asettui maahan. Samantien vapautin koiran ja kutsuin palkalle. Tästä Miia antoi hyvän vinkin, että seuraavan kerran kun vapautan koiran maahanmenosta, ilman että menen koiran sivulle, niin silloin minun tulisi siirtyä maahanmenokäskyn jälkeen nopeasti sivuun, jotta koira alkaa ymmärtämään eron sille, että maassa on pysyttävä, jos ohjaaja tulee eteenmenoreittiä pitkin kohti koiraa, mutta jos ohjaaja menee sivuun, on kohta aika juosta palkalle. Itse asiassa hyvä vinkki!! Perään vielä toisen kerran varmistelin onnistunutta maahanmenoa, tekemällä koko eteenmenon uudestaan. Nyt meni taas hienosti ensimmäisellä käskyllä maahan, siirryin sivuun ja vapautin koiran palkalle. Vein koiran autoon ja vielä aivan lopuksi, kun kaikki muut olivat treenanneet, otin koiran kentälle ja käskin sen eteen suorapalkalle. Koira oli tänään hirmu kiva, ei osoittanut väsymystä laisinkaan, muuta kuin sitten aivan lopussa, kun oli kotia lähdön aika, ja sitten vasta seuraavana päivänä. Kiitokset Miialle hyvistä vinkeistä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti