sunnuntai 14. helmikuuta 2010

Hieno pakkaskeli

Aamupäivä aloitettiin tottiksella. Nyt ei oltu käyty hiihtämässä ennen kentälle menoa. Alussa haukutin ja tulikin neljä kivaa haukkua, sitten siitä suoraan seuraaminen, viiden askeleen jälkeen palkka, patukka, joka oli taas väärässä taskussa. Kesken taistelun irroitus, mikä vasta tapahtui useamman käskyn jälkeen. Sitten seuraaminen jatkui muutaman askeleen ja hyvä vapaa ja leikki. Irroitti patukasta ensimmäisellä käskyllä. Vielä kahdesti toistin saman seuraamis-palkkaamis kuvion. Unohdin hetsata seuraamisten välillä :(.
Koiran työskenteli edelleen niin että "kyllä mää teen kerta sää niin sanot" mentaliteetilla, eli voima ja vietti puuttui. Huomasin, että koira vire nousi enemmän kahden patukan leikistä kuin yhden, leikki tapahtui niin, etten heittänyt kumpaakaan maahan vain pidin ne kädessäni ja koira tarttui niihin vuoron perää. Sitten Hannnikselta tuli terävä havainto siihen, missä itse asiassa vietin laskua tapahtuu, eli semmoista katseen hapuilua ja ei kiinteää olemista minun vaikutuspiirissäni. Se tapahtuu heti patukasta irrotuksen jälkeen, kun tulee muutaman sekunnin viive, enne kuin lähdemme liikkeeelle. Eli silloin kun asettelen patukkaa rintataskuuni. Kun palkkaan kahdella patukalla samanaikaisesti, niin leikin lopussa ennen irroitusta, minun tulisi alkaa jo toisella kädellä laittamaan toista patukkaa rintataskuuni, samanaikaisesti kun Alma vielä taistelee toisen patukan kanssa. Silloin ei syntyisi semmoista tyhjää kohtaa, jolloin vietti laskee.
Myös keskusteltiin, että ensviikon aikana vois jo kokeilla namipalatreeniä ja myös jatkettaisiin sekapalkkauksella, leikkiä ja namipalaa vuorotellen, miten olen palkannut aiemmin, ennen tätä kahden viikon saalipalkkauskokeilua. Ja kun muistaisin tulevaisuudessa namit tarjoilla pieninä annoksina ja monta kappaletta peräkanaa eli ei niin miten olen tähän asti palkannut, eli yhtä kanankoipea-siipeä, esim sivulle istumisesta :). Ja se kanankoipi on ollu kuolleena paikallaan tai jopa lentänyt suoraan koiran suuhun eli myös vipinää kinttuihin palkkauksen aikana. Sitten voisin palkkausta satunnaistaa, eli koira ei tietäisi mistä tempusta tulee nami ja mistä patukka. Tämä edellä mainittu lause saa varmasti monen koiraharrastajan niskavillat nousemaan, mutta kaikkea kannattaa kokeilla ja koirat ovat yksilöitä, toinen tapa toimii toisella ja toinen toisella.
Lopuksi otin luoksetulon istumisesta. Annoin tulla loppuun asti, eteen istumaan-törmäsi ekalla yrittämällä ja otin tempun uusiksi. Luoksetulovauhti oli hyvä toisellakin kertaa, eikä törmännyt enään. Minä vaan mokasin melko pahasti-vaadin siitä vielä sivulle tulon, ennenkuin palkkasin. Alunperin oli tarkoitus kouluttaa eteenistumista, eikä hemmetti mitään sivulle tuloa....ei oo helppooo ei :). Tottistelin 9 minuuttia.

Ilmaisutreenit kolmella umppariukolla
Pienen tauon jälkeen otimme piha-hakuilmaisut. Hannis toimi kolmasti maalimiehenä. Otin kaksi maalimiestä ilman hallintaa ja yhden hallinnan kanssa. Ensimmäinen ja viimeinen ei hallintaa. Hannis oli piilossa "kodassa". Lähetin koiran piilolle ja vauhti oli huisa, niin että törmäsi kotaan voimallisesti ja hannis joutui karjaisemaan EI. Otti rullan heti suuhunsa ja toi rullan tykö. Siitä näytölle liinaan kytkemisen jälkeen ja näytöllä heti palkka. Koira oli tosi innoissaa, miksi en tätä intoa näe seuraamisessa???? Niimpä, voisimpa katsoa peiliin :).
Toinen ukko oli samassa piilossa ja nyt otettiin näytöllä hallinta. Minä muistan sen, kun ensimmäisen hallinnan otin Almalle ei kovin kauaa sitten, ennen kisoja, ja se onnistui jotenkin hirmu hyvin. Nyt kun sanon koiralle piilolla "viereen", niin se jopa peruuttaa sivulle ja JOPA käy makaamaan. Loistavaa!! Tämä on ihan kouluttajien ja maalimisten ansiota, ei voi muuta kuin kiitellä! Viimenen ukko oli kuten ensimmäinen, ilman hallintaa. Ja edelleen meni niin reippaasi piilolle, että piilo oli törmäysestä kaatua. En tiedä oisko vieraalla maalimiehellä yhtä innokas.....tosi loisto tyttö ilmaisussa tänään!!! Ilmaisureenit kesti viisi minuuttia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti