Aurinkoinen pakkaspäivä

Tänään minä ajattelin näyttää Hannikselle, kuinka Almalla ja mulla tottistelu alkaa hienosti, ilman että hetsaan koiraa. Elikkä eilisen harjoitteen mukaan koira alkaisi pyytämään oma-aloitteisesti minua liikkeelle innokkaasti haukkumalla, kun seison kuin suolapatsas.
Mutta toisin kävi tänään, sillä koira pääsi yllättämään minut nopealla haukahduksella, heti kun kentällä seisahduin ja niin haukahdus jäi palkkaamatta ja aloin vasta sen jälkeen odottamaan haukkua. No sitä sainkin sitten odottaa, sillä koira alkoi kuuntelemaan Pilan vinkumista autossa ja kevätlinnun viserrystä. Seisoi hiljaa kuin aidan tolppa! Juuri tätä tälläistä ei olisi saanut tapahtua !!! . No tulihan se haukku sieltä kun aloin houkuttelemaan haukkua ulos ja siitä sitten lähdettiin vauhdilla seuraamiseen. Aluksi lyhyt muutaman askeleen seuraaminen ja leikki ja sitten vähän pitempi seuraaminen. Alma taisteli voimakkaasti ja piti paikkansa hyvällä kohtaa. Aluksi taistelin yhdellä patukalla ja myöhemmin otin esille myös toisen patukan. Seuraamisien alussa hetsasin. Lopuksi otettiin oiken kunnon kahden patukan leikki, ennenkuin siirryttiin seuraavaan temppuun, joka oli nouto.
Haukutin alussa, jotta saataisiin tekemiseen pontta ja käskin koiran sivulle. Alma istui vinoon ja korjasin. Heitin kapulan ja Hannis heitti sen vielä pidemmälle, kentän päätyyn. Käsin "tuo" kun kapula oli vielä ilmassa. Raivokas meno kapulalle, hyvä tarttuminen, vaikka kapula lensi nietoksen päälle ja paluu vauhti erinomainen. Vedin patukan melko myöhään esille, pudotti kapulan lähellä minua ja tarttui patukkaan.
Alman vire tottistelussa pysyy hyvänä jos pidän treenit vauhdikkaina ja sujuvina. En saa siis itse ruveta ihmettelemään missään vaiheessa, vaan treenit on suunniteltava hyvin etukäteen.
Tottistelu kesti kahdeksan minuuttia.