Onko siinä mitään järkeä, että kolaa harjoituskenttää tunnin ajan, yltäpäältä hiessä ja sitten ottaa koiralla siinä tottista alle kymmenen minuuttia. Sama on toistunut jo kahden-kolmen viikon ajan.
Tänään olimme reippaampia, vaikka teimme Alman kanssa eilisen veroisen hiihtolenkin ennen tottistelua. Kentälle mentäessä toistelin vihjesanaa ja sain Almaan sopivasti innokkuutta.
Ennen seuraamista haukku ja siitä heti seuraa kaksi askelta ja palkka. Palkka lähti vasemman olkapään päältä viistoon ylös ja koira yritti tavoitella sitä ja taasen horjahti, mutta ei niin voimakkaasti kuin eilen. Mun täytyy miettiä tarkemmin palkan kulkureitti-eli ei niin ylös, eikä niin sivuun taakse, että koira menee ilmalennosssa mutkille ja saattaa horjahtaa. Patukka enemmän eteen sivulle ja matalammassa kaaressa tai sitten heitän sen tykkänään nopeasti vasemmalle puolelle maahan. Toisaalta palkan pitäminen kädessä on parempi vaihtoehto, sillä kun taasen siirrymme maneesiin tai hiekkakentälle, niin patukan heittäminen hiekkaan ei ole maailman paras ratkaisu kohdallamme.
Palkan jälkeen irroitus ja liikkeestä seuraamiseen. Seurautin pientä kaarta vasemmalle ja kohta taas heti palkka. Heitin nyt palkan maahan. Tämän jälkeen koira ihmeen hyvin taisteli, pani ihan tosissansa hanttiin. Irroituksen jälkeen hetsasin ja patukka vasemmalle ja samantien seuraamiseen. Taas nopeasti palkka. Tänään sai riittää kolme tosi lyhyttä seuraamispätkää.
Lopuksi otin luoksetulon. Jätin koiran istumaan ja etenin matkan päähän. Käskyn jälkeen, kun koira oli tullut yli puolenvälin, kaivoin patukan esiin ja annoin Alman siepata sen korkealla loikalla kädestäni. Sitten alkoi kahden patukan leikki ja kesken leikin lopetus ja patukan kanto kohti kotiovea. Nyt kantoikin kotiovelle asti :) Tänään tottistelu kesti neljä minuuttia.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti