Haku 83 Kentän taka

Talloimme 200 metriä pitkän hakualueen. Maasto oli poikkisuunnassa loivaa rinnettä, vasemmalle laskevaa ja oikealle nousevaa. Näkyvyys oli kohtalainen joka paikkaan eli koiran työskentelyn saattoi nähdä keskilinjalle. Hakualueella oli loistavia maapiiloja ja nyt ei ollut mukana yhtään umpipiiloa. Ilma oli yllättävän lämmin, lähemmäs plus kymmenen astetta. Sammalpeitteinen maa oli märkää, mutta taivaalta ei vettä tipahdellut.

Ensimmäinen lähetys oli oikealle etukulmaan. Teki huonon piston, joten kutsuin koiran takasin ja lähetin uudestaan. Toisella pistolla meni syvemmälle, mutta ei sekään kauhean hyvä ollut joten ajattelin, että parempi olisi ollut sittenkin aloittaa alamäellä, koska ylämäki alussa tuntuu koirasta varmaan siltä kuin seinä olisi vastassa. Sitten lähetys vasemmalle etukulmaan ja rinnettä alaspäin. Nyt koira lähti suoralla pistolla etenemään takareunaan asti, haeskeli aikansa, kunnes kutsuin pois. Koira vain jatkoi etsiskelyä, joten annoin sitten hakea. Viimein otti rullan suuhunsa ja toi sen hyvin minulle asti-vahingossa oli rulla hiukan kireällä, ettei heti saanut pudotettua sitä suustansa. Kytkin koiran ja menimme näytölle. Näytöllä otin hallintaan ja maalimies palkkasi hallinnasta. Kolmella muulla maalimiehellä toimimimme vastaavanlaisesti ja niilläkin ennen koiran ilmaisua ehdin kutsua koiraa luokseni, mutta koira oli jatkanut hakemista minusta piittaamatta. Kahdella viimeisellä maalimiehellä Alma sai suorapalkan heti löydöstä. Maalimiesten sijaintia en tiennyt ennakkoon. Tyttö teki kymmenen pistoa, joista kuusi oli löytöjä ja neljä oli tyhjää. Kivasti työskenteli loppuun asti, vaikka rata oli raskas. Piston korjasin ainoastaan yhdesti, eli sen ensimmäisen lähetyksen. Teki syviä pistoja rinnettä ylöspäin, että rinnettä alaspäin. Pikkaisen hidasteli vauhtia näytölle mentäessä, kun minä roikun liinassa, eli kannattaa varmaan seuraavissa treeneissä puuttua siihen. Aikaa meillä meni yhteensä noin 17 minuuttia radan läpikäymiseen. Kiitoksia kaikille mukana olleille, hyvät olivat treenit! Minä luulen että nyt on hyvä mennä kisaan näillä eväillä!

Haku 82

Tänään erittäin lyhyt hakutreeni ilman namipalkkaa , sillä edellisen illan ateriointi muuttui ylensyönniksi. Alma sai hirvenluita peräkärryllisen ja se aikoi syödä kaikki kerralla. Onneksi koiralle tuli jossain vaiheessa raja vastaan ;)

Hakupaikkana oli Kolhon "Rinne".

Rataa tallottiin vajaat 150 metriä ja se oli 50 metriä syvä puolellensa. Almalle otin etukulmat tyhjinä ja kolmannella pistolla löytyi maalimies avopiilosta. Rullan toi minulle asti. Näytölle mentiin "tuomarin" kanssa ja siellä otin koiran hallintaan ja tämän jälkeen vasta palkkasin PALLOLLA! Namipalkka e i k e l v a n n u t ! ! ! Alma oli täydestä vatsasta huolimatta halukas työskentelemään ja yllätys yllätys pallopalkka toimi hyvin.

Koira söi edellisenä iltana varmasti sen 7% painostansa, sillä se paastosi vapaaehtoisesti kaksi seuraavaa päivää. Nyt taas maistuu ruoka :) ja energiaa on kuin pienessä kylässä!

Haku 81 Kentän taka

Tänään oli vuorossa Almalle nostattavat treenit. Hakuporukan kanssa teimme radan tosi syväksi kummaltakin puolelta keskilinjaa. Oikealla puolella syvyyttä oli noin 100 metriä ja vasemmalla noin 70 metriä. Hakuradalla pituutta oli noin 150 metriä. Tänään tiesin "ukkojen" piilojen paikat. Almalla käytin ainioastaan kahta maalimiestä, jotka etenivät aina seuraavalle piilolle löydön jälkeen. Koira palkattiin heti löydöstä. Yritin myös ohjata koiraa tekemään suoria pistoja maalimiehen piilolle. Oikea puoli oli selvästi haastavampi- jouduin kaksi lähetystä uusimaan, kun koira ei tehnyt pistoa aivan takareunaan asti sataan metriin. Vasen etukulmassa oli tyhjä umpipiilo.

Alma kävi hakuradan läpi yhdeksällä pistolla joista kuusi oli löytöjä. Yksi pisto oli tyhjä ja kaksi oli uudelleen lähetyksiä. Selvästi koira oli innoissaan radan loppuun asti ja olisi jatkanut vielä pitemmälle jos olisi saanut, mutta välillä on hyvä tuoda koira pois kun se on innokkaimmillaan. Aikaa meillä meni noin 11 minuuttia. Kiitokset kuudellee muulle mukana olleelle.

Tänään lenkillä

Ajattelin pukea Almalle hejastinliivin päälle, jotta sitä ei metsässä luultaisi jänikseksi....

.......mutta kuinkas kävikään

....saatiimpa seuraa ajokoirasta!

Toivottavasti metsästäjät

erottavat paremmin valkoisen koiran jäniksestä!

Hirvenmetsästys alkanut!

Maanantaina jälki

Upea poutakeli mikä oli tarkoitus käyttää jäljestämiseen ennenkuin säätiedotuksen lumi ja räntäsateet saapuvat tänne. Ennusteiden mukaan ensilumi sataisi Kolhoon tiistaina.

Tein 850 metrin pituisen jäljen Vahasten hiekkakuoppien taakse. Annoin sen vaheta kaksi tuntia, siis sen ajan mikä kesti yhdentoista kilometrin kävelylenkki ennen jäljen ajamista. Matkalle pudotin kuusi keppiä. Aikaa jäljestämiseen meni 14 minuuttia.

Maasto oli aluksi voimakastuoksuista suopursua ja alun 200 metriin tuli seitsemän ojan ylitystä ja kaksi keppiä , jotka tyttö suoritti ongelmitta. Sitten 200 metrin ja tienylityksen jälkeen maasto muuttui jäkälä ja sammalpeitteiseksi ja nousi jyrkkään rinteeseen ja loppua kohden rinnettä laskevaan . Nousuvaiheessa oli kaksi keppiä ja laskussa toiset kaksi. Jäljellä koira ratkaisi neljä kulmaa tiiviisti ja hyvin, mutta jostakin kumman syystä viides jälkikeppi jäi nostamatta.

Jana oli 40 metrin pituinen ja sen koira suoritti erinoimaisesti kauniilla suoralla pistolla ja heti oikeaan suuntaan kääntymällä. Mut hitsi kun se yksi keppi jäi harmittamaan.... :(

Haku 80 Kentän taka

Almalla palkka kohdillaan hakutreeneissä ;)

Sunnuntai-iltapäivä, erittäin tuulinen ja aurinkoinen. Alma oli kiva taas tänään, nautti suunnattomasti maalimiesten etsimisestä, eikä suotta, sillä palkkio oli sen arvoinen; tuoretta kukon maksaa ala carte`oli ruokalistalla!!.

Hakurata tallottiin 200 metrin pituiseksi kuuteen pekkaan. Almalle oli piilossa viisi maalimiestä, joista kaksi oli suorapalkkaa ja kolme rullan tuontia. Kaiken kaikkiaan tyttö teki pistoja noin 11 kappaletta, joista kuusi oli tyhjää. Aikaa radan läpikäymiseen meni noin 17 minuuttia.
"Tuomarille" ilmoittautumisen jälkeen esittelin koiralle kummatkin etukulmat ja samalla päätin koiran lähettää ensimmäiseksi ylös rinnettä oikeaan etukulmaan. Etukulman ison kallion koira kiersi vasemmalta puolelta ja näin ollen pisto ei ollut suora ja eikä myöskään mennyt etukulmaan asti. Kutsuin koiran pois ja päätin tehdä korvaavan piston. Nyt ei mennyt vieläkään etukulmaan asti, vaan jäi pyörimään kallion päälle puoleen väliin. Pian selvisi syykin siihen, maalimies oli mennyt piilon , kaatuneen männyn ja kallion muodostamaan syvennykseen. Alma nappasi rullan ja toi minulle asti. Kytkin koiran ja menimme "tuomarin" kanssa näytölle. Otin koiran halllintaa, jonka jälkeen maalimies palkkasi koiran. Seuraavaksi oli vasemman etukulman tarkastus. Lähetyksen jälkeen koira teki hyvän piston, eikä välittänyt matkan varrelle asetetusta teltta-hämypiilosta. Vasemmassa etukulmassa oli maalimies verkon alla avopiilossa. Alma löysi maalimiehen ja sai heti löydöstä palkan. Maalimies myös toi koiran pois namein piilolta. Seuraavaksi oli tyhjä pisto oikealle. Oikean jälkeen pisto vasemmalle ja runsaasti etenemistä, kunnes löysi maalimiehen avopiilosta. Koira nappasi rullan suuhunsa ja pudotti rullan liian aikaisin. Näytöllä taas koira hallintaan ennen palkkaa. Kun palattiin keskilinjalle, juotin koiran. Sitten oli vuorossa viisi tyhjää pistoa kunnes maalimies löytyi oikealta.
Koira toi nyt hyvin rullan minulle asti ja kytkin koiran ja menimme näytölle yhdessä "tuomarin" kanssa. Näytöllä otin hallintaan ja sitten vasta maalimies antoi koiralle palkan. Palattiin keskilinjalle ja lähetin koiran vasemmalle. Koira teki hyvän piston ja eteni hyvin ja löysi maalimiehen. Maalimies palkkasi heti löydöstä ja toi myös koiran pois namein.

Tänään en taaskaan halunnut tietää maalimiesten sijaintia ennakkoon, jotta pystyisin treenaamaan koko alueen läpi käymistä, kun minusta se on erittäin haastavaa. Joitakin alueita jäi tarkistamatta, mutta selvästi koira kävi ne alueet itse tutkimassa takatyöskentelynä. Koiran meno metsässä on paljon järjestelmällisempää, kuin mihin itse pystyn koiraa ohjaamaan. Tänään oli erittäin kova tuuli ja koira teki hyvinkin syviä pistoja myötätuuleen, kun taas vastatuuleen tehty pisto oli aavistuksen lyhyempi. Mutta tyttö oli tosi kiva, eli näillä eväillä on hyvä odotella kisaa. Kiitokset kaikille mukana olleille, pitkä päivä tehtiin, mutta hienosti onnistui kaikilla treenit!!

Sari Kärnä hakukoulutus/ Miian kasvattileiri

Hienoa kun joku jaksaa järjestää loistavia leirejä koirankoulutuksen merkeissä- siitä suurkiitos Miialle!! Vierailevana hakukouluttajana Miian kasvattileirillä oli Sari Kärmä (mm SM1 2002, SM2 2000 SM3 2001) Pirkkalasta. Saimme todella asiantuntevaa haku-ohjausta koko viikonlopun ajan, siitä kiitokset kouluttaja Sari Kärnälle. Leirillä oli myös kiva tavata jo hiukan tutuksi tulleita Miian kasvattien omistajia.

Lauantai

Ja sitten viikonloppuun. Meillä oli kaksi rataa käytössä Keuruun Ison Kirjan maastossa. Lauantaina olimme Lintusyrjällä ja sunnuntaina puolustusvoimien alueella Kalettomalla . Hakurata tehtiin mäntymetsään, jossa oli kauttaaltaan erinomainen näkyvyys radan takareunoille asti ja pituutta sille tuli 300 metriä. Vasen puoli nousevaa rinnettä ja oikea laskevaa keskilinjalta katsottuna. Hakualueelle laitettiin runsaasti piiloja joista osa oli tyhjiä. On hyvä olla niin monta tyhjää piiloa kuin on maalimiehen kanssa olevaa piiloa suositteli Sari. Piilonpaikkoja tuli vasemmalle ja oikealle seitsemän eli yhteensä 14 kappaletta. Etukulmiin tuli "kodat" . "Laatikko" vietiin oikeaan takakulmaan. Etu-ja takakulmien väliin tuli kevyempiä ”talo”- piiloja että teltta-hämypiiloja.
Alma oli innosta pinkeä, kun otin sen autosta verryttelemään ja odottamaan vuoroamme. Tassujaankaan ei enään arista. Ilma oli tyyni ja kuiva.

"Tuomarille" ilmoittautumisen jälkeen esittelin radan Almalle, eli oikean ja vasemman etukulman. Se kuulemma auttaa myös koiraa hahmottamaan rataa. Meillä meni aikaa hakualueen läpikäymiseen noin 14 minuuttia, sillä pidimme yllä melkoista vauhtia. Koira teki kaiken kaikkiaan viisitoista pistoa, joista kolme oli löytöjä ja 12 tyhjää. Löydöt olivat yksi palkaton maalimies ja kolme rullan tuontia. Koira työskenteli halukkaasti ja teki pääsääntöisesti suoria ja radalla eteneviä pistoja. Ilmaisut olivat hyviä, joten oikeastaan Sarin ei tarvinnut sanoa radan viimeisen piston jälkeen muuta kuin että hienosti meni!!

Mutta aina korjaamisen paikkoja löytyy. Sain palautetta niistä asioista, mihin jatkossa voisin kiinnittää enemmän huomiota. Esimerkiksi koiran tulisi selkeämmin tietää, milloin saa rullan pudottaa suustansa, jotta se ei rupeaisi pudottamaan rullaa kauempana minusta. Minun tulisi harjoitella radan käyttöä mielikuvaharjoitteilla- että se tulisi tarkastettua järjestelmällisesti joka kohdasta. Voisin olla myös rauhallisempi ohjaajana. Palautetta sain myös siitä, että keskilinjalla minun tulisi vaatia koiraa tulemaan sivulle, enkä mennä itse koiran sivulle : )

Sunnuntai
Sunnuntaina oltiin puolustuvoimien alueella. Aamuntunteina oli voimakasta sumua, joka kasteli auton tuulilasin. Hakualue oli melko jyrkän rinteen päällä sekametsässä. Maasto oli jo paljon vaativampi kuin eilinen ja näkyvyys radan takareunoille oli suurilta osin heikko. Radan pituus 200 metriä. Hakualueelle laitoimme monta ”hämypiiloa”. Lisäksi alueella oli puolustusvoimien omia piiloja, betonibunkkeri ja maakuoppia, joita tietenkin käytimme hyväksi osalla koirista.
Alma oli ensimmäinen koira aamuryhmässä. "Tuomarille" ilmoittautumisen jälkeen lähetin koiran vasempaan etukulmaan, jossa sijaitsi maan alla betonibunkkeri. Sen sisäänmenoaukon suojana oli pala peltiä. Alma lähti hyvin etenemään käskystä, meni tarkastamaan matkan varrelle asetettua hämypiiloa ja kas kummaa nappasi rullan suuhunsa. Pudotti luonani rullan suustansa, en hyväksynyt ilmasua ja lähetin koiran toistamiseen pistolle. Koira juoksi suoraan hämypiilolle, otti taas rullan suuhunsa ja toi sen minulle asti. Nyt kytkin koiran liinaan ja sanoin ”näytä” ja juoksin näytölle koiran kanssa. Kun saavuimme hämypiilolle, levitin käteni ja osoitin, ettei piilolla ole tosiaankaan maalimiestä ja silloin sieltä ei myöskään palkkaa tule. Palattuamme keskilinjalle lähetin koiran kolmannen kerran kohti etukulmaa. Ja taas koira meni hämypiilolle. Nyt menin koiran tykö hämypiilolle ja lähetin siitä koiran neljännen kerran kohti etukulmaa. Koira lähti nyt hyvin etenenmään ja haistoi maalimiehen maabunkkerissa ja nappasi rullan. Minä olin sinä aikana jo palannut keskilinjalle ja odotin kun koira toi rullan ja pääsimme lähtemään näytölle. Näytölle mentäessäkin koira teki vielä pienen koukkauksen hämypiilolle, onneksi pysähtymättä jatkoi matkaansa maakuopalle. Otin koiran hallintaan ja maalimies palkkasi hetken päästä koiran kun oli kiivennyt syvästä kuopasta pois.
Tämä oli erinomainen harjoitus kaiken kaikkiaa-koira ratkaisi radan alussa tyhjän piilon virheiden kautta eikä myöhemmässä osassa rataa tehnyt tyhjällä enään valeilmaisuja. Loppuosa hakuradasta käytiin läpi yhdeksällä pistolla, joista kaksi oli löytöjä. Näissä maalimies oli ensin avopiilossa ja sitten umpipiilossa. Koiralla säilyi hyvin motivaatio loppuun asti. Pistot olivat syviä, mitä nyt keskilinjalta saattoi nähdä. Hakualueen läpikäymiseen meni noin seitsemäntoista minuuttia.
Tämän päivän oppi oli, että jatkossa tyhjiä piiloja aina hakualueelle, jotta koira ei yhdistäisi piilolle aina maalimiestä :) ja eritoten rullakoirat ovat helposti valeilmaisuihin erikoistuneita!

Kiitokset Miialle, Sarille ja kaikille mukana olleille! Kivaa oli!!