Haukutusta heti kentälle tultaessa. Kivan herkässä tänään haukku ja on irtonaista ja helpon kuuloista. Siitä suoraan seuraamiseen, ZIP ja palkka. Taistelua yhdellä patukalla. Alma vastasi voimakkaasti taisteluun. Välillä irroitus ja ZIP taas palkka. Sitten seuraamista ja yksi pysähdys ja siitä uudestaan seuraamiseen ja ZIP ja palkka. Katsekontakti pysyi hyvin. Sanoinkin Hannikselle, että jotakin hyvää herkässä koirassa on, eli väärästä suoritteesta ei tarvitse montaa kertaa muistuttaa. Palkan jälkeen seuraamiseen, joka olikin aikaisempia pitempi ja sitten ZIP ja palkka. Väliin haukutusta ja palkkana namipala. Hannis oli huomaavinaan, ettei koira kovin innostunut namipalasta, vaikkakin myöhemmin nousi kyllä liiankin hyvin vire namipalasta sisällä. Uudestaan haukutusta ja seuraamista ja kahden patukan leikki. Sitten käsky sivulle. Koira tuli sivulle hitaasti ja istui vinoon. Jouduin korjaamaan kahteen otteeseen kun istui sitten liian eteen. Hannis ehdotti, että seuraavaksi keskittyttäisiin Alman sivulletuloihin; ne ovat hidastuneet sekä usein asennossa on korjailtavaa ja katsekontakti on monesti "sinne päin", eli semmoista tehokuuria sivulletuloon pitäisi alkaa tekemään. Haukutin koiraa, käskin sivulle ja koiran paikka oli taas huono, ei palkkaa ja uudestaan haukutus ja käsky "sivu". Nyt sivulle tulo vähän reippaampi ja paikka oli hyvä, eli siitä palkka. Uudestaan haukutus ja sivu. Hyvin tuli sivulle ja paikka oli hyvä. Olisi pitänyt nopeammin palkata, mutta jostakin syystä annoin palkan vasta viiveen jälkeen. Eli kestoa ei nyt harjoitella, vaan jämptiyttä sivulletuloon, perusasennon paikkaan ja katsekontaktia, eli palkka mahdollisimman nopeasti heti istumisen jälkeen. Tässä harjoitteessa unohdin tyystin merkkaus-sanat :( ei tahdo vanha oppia uusia asioita!
Loppuun kaksi pysähtymista seuraamisesta käsiavusteisesti. Hyvin pysähtyi ja niistä palkkasin koiran taakse lentävällä patukalla ja taasen unohdin merkkaussanat. Sitten kahden patukan leikkiä ja loppuun myös Alma otti Hanniksen kanssa pienen taistelun jonka sitten Alma voitti ja ylpeänä kantoi patukkaa matkan kotiovelle päin.
Iltapäivällä poikkesin Kennelkerhon kentälle kauppareissun ohessa. Paikalla oli myös tuttu treenamassa koiriaan. Minun tarkoitukseni olisi tehdä koiralle kenttää kohtaan hyvä tunnetila useilla lyhyilla vierailuilla viikoittain nyt kevään aikana, talvitauon jälkeen. Hyviä fiiliksiä kentästä ei ole päässyt vielä syntymään Almalle :( kovin paljoa, koska kolmivuotisen yhteiselon aikana, kun olemme sielä käyneet, ovat Alman tassut olleet allergian takia enmmän ja vähemmän tulehtuneet ja luultavammin hiekkakentällä olo on aiheuttanut melkein joka kerta epämiellyttävän kokemuksen koiralle. Siispä tänään intoa puhkuen, ajattelin korvata kaikki huonot koiran tunnetilat erittäin hauskalla leikittämisellä ja kentällä ololla! Mutta kuinkas kävikään, tänään kaikki meni riman alle :(
Kentän pinta oli sulanut lumesta ja esiin oli tullut märkä hiekka kauttaalleen koko alueelle. Alma nosteli heti tassujansa kun autosta hyppäsi alas. Yritin houkutella leikkiin, mutta ei tarttunut ollenkaan patukkaa. Laitoin koira autoon, laskin kymmeneen ja hetken perästä uusi yritys. Innostin koiraa uudestaan kentällä, haukutusta ja siitä namipalkka, jonka jälkeen houkutusta leikkiin. Pikkaisen taisteli, mutta siinä se! Ja varmasti mieliala koiralla, kuten myös minulla oli nollassa, hyvä ettei itku tullut! No, koira autoon ja kotia. Varpaitten välit piti olla kunnossa,. mutta ajattelin silti vielä tarkastaa sen mahdollisuuden, että jos sielä sittenkin onkin taas auennut jokin paikka. Ja empä turhaan tarkistanut asiaa. Oikean etujalan varpaan väli oli auki ja tulehtunut, sellainen aivan tuore tapaus! Eli vahvistin taas Alman huonoa tunnetilaa kentää kohtaa :( Ei ole helppoa ei.
keskiviikko 10. maaliskuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti